Alavieskan Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975 aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta. Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja hallielementtejä.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia. Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia idoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseeraattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.
Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa. Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikket Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saattiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustadardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.
Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijäitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.
Velkasaneeraukseen
Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn
Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan. Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti