Pankin historia alkaa vuodesta 1862, jolloin Suomeen perustettiin ensimmäinen liikepankki - Suoen yhdyspankki. Pohjoismaiden Yhdyspankki otti uudelleen käyttöönsä aikaisemman nimensä, joka oli Suomen Yhdyspankki. Kansainvälisessä toiminnassa käytettiin englanninkielistä nimeä Union Bank od Finland. Pankki oli jo 1970-luvulla edelläkävijä sähköisen pankkitoiminnan kehittämisessä. Suomen kolmanneksi suurin liikepankki, Helsingin Osakepankki, fuusioitiin Suomen Yhdyspankkiin. Suomen pankki- ja finanssialan rakenteet muuttuivat 1990-luvun alussa rajun pankkikilpailun ja pankkikriisin seurauksena. Liikepankiksi muutetun Suomen Työväen Säästöpankki yhdistettiin Kansallis-Osake-Pankkiin vuonna 1992. Vuonna 1993 Kansallis-Osake-Pankki, Suomen Yhdyspankki ja kaksi muuta pankkikonsernia olivat saaliinjaossa, kun vain kaksi vuotta toiminut Suomen Säästöpankki pilkottiin. Ne jakoivat sen toiminnan keskenään. Merita Pankki syntyi, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki Oy:n emoyhtiö Unitas yhdistettiin. Merita-Pankki yhdistyi ruotsalaiseen Nordbankeniin ja näin syntyi Merita Nordbanken.
Juppiaika ja kasinopelit
1980-luvulla vallanpitäjä painotti henkilökohtaisia arvoja ja etuja. Menestyksen mittareiksi määriteltiin avoimesti setelit, kulutus ja laatuluokitellut esineet, punainen Porsche, kultainen Rolex-rannekello ja käsintehdyt kengät. Uuden elämäntyylin mahdollisti voimakas talouskasvu, pörssikurssien rakettinousu ja rahamaailman muutokset. Ne antoivat ainutlaatuisen tilaisuuden, jota ei ole ollut aikaisemmin 199-luvulla, Tavoitteista ja saavutuksista kasvoi kiihtyvällä vauhdilla pyörivä kehä, joka alkoi ruokkia itse itseään. Uusi aika pohjusti tulevaisuuden uskoa, mikä purkautui laajana riskinottona. Yrityksiä perustettiin runsaasti yhä enemmän lainarahalla. Suomalaisen juppisukupolven edustajia olivat keskustalainen ylioppilaspoliitikko Pentti Kouri Kemijärveltä, kokoomuslainen nuorisopolitiikko Peter Fagernäs, sosiaalidemokraattisen puolueen puolueen puoluesihteeri Ulf Sundqvist ja taistolainen äärikommunisti Björn Wahlroos. Björn "Nalle" Wahlroos, entinen SKP:n jäsen, joka tuli tunnetuksi taistolaisessa liikkeessä 1970-luvulla pankkipelin pääpiruna ja nyt hän on yksi Suomen rikkaimmista miehista. On syytä epäillä, että Wahlroos ei ole rikastunut tavanomaisella työnteolla vaan veronmaksajien rahoilla. Wahlroos joutui lähtemään SYP:n varatoimitusjohtajan paikalta 1992. Wahlroosin pelimiehen maineesta oli tullut rasite SYP:lle. Potkujensa jälkeen hn parissa vuodessa rakensi Mandatum Oy:n, josta SYP omisti puolet ja Wahlroos kumppaneineen toisen puolen. Vuonna 1994 Mandatum keräsi palkkioita toimeksiannoista 57 miljoonaa markkaa. Tilivuoden voitoksi tuli huikeat 96.5 % liikevoitosta eli 55 miljoonaa markkaa, kun laskelmissa huomioitiin edellisten tilikausien voitoista kertyneet korkotuotot. Mandatum toimi molemmilla puolilla neuvottelupöytää, kun Wahlroosin yhtiö toimi Skanskan konsulttina. Peter Fagernäs toteutti oman unelmansa sen jälkeen kunhänet oli siirrettysivuraiteille ja nimitetty KOP:n investointipankki Prospectuksen toimitusjohtajaksi. Fagernäs myi yhdessä kumppaninsa kanssa yhtiön puolikkaan 12 miljoonalla markalla, kun KOP ja SYP yhdistyivät.
Suuren rahan suunnittelua
Björn Wahlroosin, Juhani Riikosen ja heidän kaltaistensa unelmat vallasta oli lähellä toteutumista vuonna 1985, kun Suomeen yritettiin perustaa riipumatonta investointipankkia. Suomen Pankin johtokuntaan nimitetty Esko Ollila kaipasi kannuksia suusuuntaisemmasta talouselämästä. Hän ryhtyi suunnitelemaan mitä tehdään pankkien, vakuutusyhtiöiden ja valiton yhteisesti omistamalle Teollistamisrahastolle. Ollila aloitti ideoinnin silloisen Postipankin johtajan Siltalan kanssa, josta tuli pian Teollistamisrahaston toimitusjohtaja. Santalan ja kehitysyhtiä Sponsorin toimitusjohtajan Hannes Kulvikin tarkoituksena oli tehdä Sponsorista ja kehitysyhtiö Sponttelista Teollistamisrahaston tytäryhtiöitä. Samaan aikaan SYP:n johtokunnan jäsen Björn Wahlroos ja SKOP:n sijoistujohtaja Juhani Riikonen suunnittelivat ja kokeilivat kykyjään osakemarkkinoilla. Teollistamisrahaston pankkiomistajat havahtuivat kehitystyöhön, joka oli johtanut niiden oman nilkan sahaamiseen. SKOP ylivalta Teollistamisrahastossa aiheutti paniikin KOP:n liittolaisessa Sponsorissa. Sponsor toteutti suunnatun osakeannin sijoittaja Pentti Kourille ja George Sorosille. Kourista tuli KOP:lle ystävällismielinen taho: Tämä laukaisi SYP:ssä hirveän raivon, joka puhalsi tuhkat KOP:n silmille. Ensimmäinen erä kasinopelissa oli valtaisa pettymys Björn Wahlroosille, Esko Ollilalle ja Hannes Kulvikille.
Rajaton rahantarjonta
Yksi rahantuoja ja pääsyyllisiä korkeisiin korkoihin on Suomen Yhdyspankki Ou, Ehrnroothien pankki, joka edustaa vallankäytöltään instituutionaalista omistusta. Pankin yhtiökokouksessa 14.3.1990 äänten ensimmsto oli seitsemällä kokousedustajalla, He olivat Pekka Merilampi (Oy Finanssilaitos), Eero Aittola (Eläke-Varma), Timo Mervaala (Pohjola-yhtiöt), Rutger Blennow (SE-Banken), Heikki Kuitunen (Sampo-yhtiöt), Matti London ( Yrittäjien Fennia), Esa Auvinen (Vakuutus Ilmarinen). Henkilöiden nimet eivät ole monille tuttuja. Siinä mielessä yksityisomistus on kasvotonta. Heidän päämiehensä ovat tuttuja, sillä Finanssilaitos, Eläke-Varma, Sampo ja Yrittäjien Fennia ovat käytännössä SYP itse. SE-Banken Ehrnroothien liittolaisen Wallenbergien vanha Skandinavsika Ensilda Tukholmasta. Pohjola ja Ilmarinen ovat KOP:n leiriä. Äänten enemmistö muodostui tarvittaessa kolmesta luotettavasta SYP.n tukipilarista. Voidaann olla varmoja, että pankin 274 000 omistajasta alle kymmenen muodistivat kaikissa olosuhteissa yhtiökokousten ääntenenemmistön. He ovat SYP.n johdon näkökulmasta sisäpiiriä.
Merita Pankki Oyj oli Suomen Yhdyspankin roskapankki
Suomen Yhdyspankki ryhtyi järjestelemään asioita 1990-luvun alkupuolella tavalla, joka herättää joukon moraalisia ja jurdisia kysymyksiä. Kaupparekisteristä löytyy Suomen Yhdyspankin nimellä kaksi eri yhtiötä eli oikeushenkilöä, alkuperäinen Suomen Yhdyspankki, rekisterinumero 40.495, joka on perustettu 29.10.1919 ja uusi Suomen Yhdyspankki, rekisterinumero 513.75, perustettu 30.4. 1991. Yhtiöittäminen tapahtui täysin yleisön silmien alla, mutta erittäin huomaamattomasti, kun kaikki SYP:n vanhat velka - ja muut sitoumukset siirrettiin 28.5.1991 tehdyllä kaupalla täysin uudelle 30.4.1991 rekisteriin merkitylle Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle ( rek.no 513.752). Uusi Suomen Yhdyspankki syntyi vanhan Suomen Yhdyspankin perustamana tytäryhtiönä. Vanhan ja uuden SYP:n kaupparekisteriin ilmoitettu osoite, toimiala, ja hallintoneuvosto olivat melkein viimeistä piirtoa myöten yhteneväiset, eli yhtäkkiä kesällä 1991 onkin kaksi samanlaista Suomen Yhdyspankkia. Uusi yhtiä oli perustettu 25 miljoonan markan osakepääomalla, mikä oli pankin perustamisvaiheessa vaadittava minimi pääoma. Molemmilla pankeilla oli viimeistä nimeä myöten sama hallintoneuvosto, joka vilisee tuttuja nimiä liike-elämän ja politiikan huipulta.
Suomen Yhdyspankin yhtiökikkailun kulminaatio tapahtui 1.7.1991 klo 00,00, kun emoyhtiä luovutti virallisesti liiketoimintansa uudelle tyttärelle, jonka nimeksi tuli Suomen Yhdyspankki. Emopankin nimeksi vaihtui Liikepankki Unitas. Manööveri tehtiin tiedostupmennyksen vallitessa. Suomen toiseksi suurimman pörssiyhtiön siirtyminen kokonaan uudelle yhtiölle, juridiselle oikeushenkilälle, hoidettiin sammutetuin lyhdyn, kuutamokeikkana. Liiketoiminnasta vain riskit ja epäkurantit varat siirrettiin tytärpankkin ja hyvät ja kurantit jätettiin emoyhtiölle. Tämä nökyy yhtiön vuoden 1991 toimintakertomuksen sivulta 54. Pörssiyhtiäö Liikepankki Unitas Oy:n toimintakertomus vuodelta 1991 paljastaa Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin tarkoituksen pelastaa osakkeenomistajat ja työntää kaikki mahdolliset riskit 100:%:sti omistamalleen tytäryhtiölle Suomen Yhdyspankki Oy:lle, joka tekee valtion kanssa sitoumukset. Liikepankki muutettiin omistusyhtiöksi 1.9.1992. Kaikki muutokset tehtiin valtin silmein alla ja hyväksymänä. Suomen Yhdyspankin (emopankki) siirtäessä apportiosopimuksella liiketoimintansa ja omaisuutensa uudelle Suomen Yhdyspankille (tytärpankki) annettiin se kuva, että kaikki omaisuus siirtyi uudelle pankille. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan arvokiinteistöt siirrettiin suojaanpankkiyhtiöihin odottamaan parempia aikoja. Sen lisäksi Suomen Yhdyspankki rohmusi yrityksiltä valtavan määrän kiinteistöomaisuutta, joka sitten turvallisen ajan kuluessa liitettiin uuteen pankkiin. Suomen Yhdyspankin omistajien raunioilla sikalltiin surutta ja miljardien osingot jaetaan veroilla pelasttettujen peliluolien voitoista. Mitä tästä ajattelevat leipäjonoissa ja kilometritehtailla olevat elinikäisvelkavangit, jotka joutuivat uhraamaan oman elämntyönsä ja ihmisarvonsa pankkikriisn johdosta. Pankkikriisin hoidon päävastuun valtion taholta kantoivat kaksi pankkiamatööriä, Kannuksen kunnan entinen elinkeinoasiamies ja riihimäkeläinen pienyrittäjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti