maanantai 24. marraskuuta 2008

Pankin toiminta ja pankkipelin pelurit





Pankki ei ole pitkämielinen,
se ei ole lempeä,
se vaatii,
se uhkaa,
se määräilee,
se käyttäytyy sopimattomasti,
se etsii omaansa,
se lonkeroituu,
se muistaa kärsimänsä pahan,
se iloitsee vääryydestä,
mutta yhdessä totuuden kanssa jos totuus on valehtelijoiden puolella, kaikki se pettää,
kaikki se ottaa,
kaikki se sanelee,
kaikki se vie.

Ennen pankki oli pankkikirja, velkaa ja vekseleitä. Nyt rahasta on tullut näkymätöntä tukkurahaa. Pankissa pienen ihmisen rahat ovat kuin herran kukkarossa.

Aikoinaan pankki vältti riskejä. Mutta1990-luvun alussa pankki otti riskejä. Arvopaperistetuilla markkinoilla romahduksen merkit eivät näkyneet pankkien taseissa.

Ennen pankki oli kaikille sama, paitsi tietysti rikkaille. Nyt se myy yleisten ja yhtäläisten tuotteiden sijasta räätälityötä ja mittatilausrahaa etupäässä rikkaille.

Ennen pankki oli rahan pesäpaikka. Nyt se on likaisen rahan pesupaikka.

Pankki on peto, joka saalistaa pankkipalvelumaksuja, lainanavausmaksuja, toimitusmaksuja, postitusmaksuja, provisioita, premioita ja niin edelleen. Kun pankki saalistaa, kylläinen peto saalistaa.

Pankit käyttivät edustuskuluihinsa yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa. Se on mannaa, marmeladia ja hunajaa, kun päätöksentekijöitä syötetään, juotetaan ja matkustetaan. Se on eturuokaa ostereille ja lohelle.

Pankin pelko on nöyryyden, yhdenmukaistumisen ja samaistumisen alku. Pankinjohtajat, jotka korottelevat lainanottajien korkoja yksipuolisin saneluratkaisuin, ovat ottaneet korot mukaansa taivaisiin.

Pankki on käytetyn rahan osto- ja myyntiliike, jossa kauppiaan voitto ei ole korkomarginaali, vaan myös palvelumaksu.

Pankki määräilee, sanelee, kieroilee eikä anna hyvällä vaan pahalla korolla. Pankki on herrojen huone, kapitalismini pääesikunta ja ideologinen armeija, porvariston riittien ja rukousten temppeli.

Pankeissa uhrataan ihmisiä.

Näin kirjoitti nykyinen europarlamentaarikko Esko Seppänen 1990-luvun alussa. Pankeille siis annettiin suosituimmuusasema oikeuskäsittelyssä Se tarkoitti sitä, että pankki voittaa oikeudessa. Rikollisille annettiin syytesuoja joten tavallinen rehellinen kansalainen hävisi lähes poikkeuksetta käymänsä oikeustaistelut pankkeja ja Arsenalia vastaan. Asia voidaan todistaa myös Korkeimman Oikeuden päätöksillä.

Pankkipelin peluritPankkipelin pelureiden takia Suomen kansa joutui kärsimään valtavat taloudelliset tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Antti-Pekka Pietilä on kirjassaan Pankkikirja nimennyt pankkipelin pelurit, joita olen täydentänyt tietyiltä osin.

Tässä he ovat:

- Yrjö-Olavi Aav (s.1946) oli STS-Pankin toimitusjohtaja Ulf Sundqvistin toimiessa pääjohtajana. STS-Pankin ja KOP:n fuusion jälkeen hän siirtyi KOP:n järjestöpankin johtajaksi pitämään huolta ay-liikkeen rahojen säilyvyydestä KOP:n tileillä.

- Esko Aho (s.1954) valtiotieteen maisteri (kesk.) oli pääministerinä ja Suomen Keskustan puheenjohtajana syvimmän pankkikriisin vuosina 1991-95.

- Ele Alenius (s.1925) valtiotieteen tohtori (SKDL) toimi pääministeri Mauno Koiviston (sd) hallituksen valtionvarainministerinä vuonna 1969, jolloin paikallispankkien riskejä vähättelevät pankkilait säädettiin.

- Matti Ali-Melkkilä (1931-1989) varatuomari, toimi SKOP:n toimitusjohtajana ja pääjohtajana vuosina 1983-89. Hän ideoi ja johti HOP:n kaappausta vuonna 1985 ja hänen johdollaan pankki investoi ja luototti miljardeilla markoilla mm. Tampellaa. Hän johti pankin aggressiivista laajentumista aina itsemurhaansa saakka joulukuussa 1989.

- Jorma Aranko (s.1931) ekonomi, toimi Suomen Pankin johtajana vuosina 1968-76, OKO:n johtokunnan jäsenenä 1977-78 ja Postipankin Lontoon tytärpankin toimitusjohtajana vuosina 1979-88. Hänet valittiin pankkitarkastusviraston ylijohtajaksi, kun rahamarkkinoiden vapautumisen ongelmat alkoivat ilmetä ja SKOP:n kriisi nousi pintaan vuonna 1988. Viraston nimi muutettiin rahoitustarkastukseksi. Hän on johtanut pankkeja valvovaa virastoa koko pankkikriisin ajan ja ollut vastuussa yhdessä valtion vakuusrahaston kanssa pankkituen jaosta ja pankkien pelastussuunnitelmien käsittelystä.

- Ulf Burmeister (s.1944) todettiin vastuulliseksi Postipankin rahamarkkinatappioista keväällä 1994 ja vuosina 1992-94 New Yorkin-konttorissa käytetyistä kielletyistä johdannaisinstrumenteista. Hänet erotettiin keväällä 1995.

- Kenneth Degert (s.1950) oli STS-Pankin varatoimitusjohtaja pääjohtaja Ulf Sundqvistin aikana. STS-Pankin ja KOP:n fuusion jälkeen hän siirtyi KOP:n pankkilakimieheksi. Degert vastusti STS-fuusiota.

- Casimir Ehrnroth (s.1931) lainopin kandidaatti, vuorineuvos toimi Unitas/SYP:n hallituksen jäsenenä ja pankkiryhmän merkittävänä vaikuttajana 1980-luvulta alkaen.

- Peter Fagernäs (s.1952) oikeustieteen kandidaatti (kok) toimi KOP:n johtokunnan jäsenenä vuosina 1988-92. Hän toimi Jaakko Lassilan apuna Kouri-kaupoissa.

- Göran Grönroos (s.1941) toimi ruotsikielisen Paraisten Säästöpankin toimitusjohtajana, siirtyi Turun Säästöpankin kautta valtakunnallisen säästöpankki Aktian pääjohtajaksi.

- Heikki Haavisto (s.1935) agronomi, lainopin kandidaatti (kesk) toimi MTK:n toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana 1970- ja 1980-luvuilla, kun pellervolainen osuustoiminta laajentui aj osuuspankit vahvistivat asemiaan maaseudun rahoittajana. Hän toimi OKO:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuosina 1985-93.

- Liisa Halme (s.1949) kauppatieteen maisteri, oikeustieteiden kandidaatti toimi valtion vakuusrahaston apulaisjohtajana.

- Arto Heinonen (s.1926) lainopin kandidaatti, toimi KOP:n johtokunnan jäsenenä vuosina 1981-92.
Hänet on nimetty yhdeksi KOP:n yrityspankkitoiminnan suurtappioista vastuulliseksi henkilöksi.

- Antti Helenius (s.1930) kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja toimi KOP:n tilintarkastajana kokopankkikriisin ajan.

- Ahti Hirvonen (s.1931) kauppatieteiden maisteri, toimi SYP:n toimitusjohtajana vuosina 1983-88 ja pääjohtajana vuosina 1988-92, kiivaimpana kasinopelikautena.

- Jukka Härmälä (s.1946) ekonomi, toimi KOP:n ulkomaantoiminnasta vastaavana johtokunnan jäsenenä vuosina 1984-88. Hänen aikanaan ulkomaisista sitoumuksista koitui kolmen miljardin markan luottotappiot.

- Jaakko Ihamuotila (s.1939) diplomi-insinööri, vuorineuvos, toimi KOP:n hallintoneuvoston vaikutusvaltaisena jäsenenä pääjohtaja Jaakko Lassilan ajasta aina fuusion saakka.

- Raimo Ilaskivi (s.1928) valtiotieteen tohtori, valittiin SYP:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun pääjohtaja Ahti Hirvonen ja varatoimitusjohtaja Björn Wahlroos olivat myyneet Kouri-kauppojen osakkeet Finanssilaitos Oy:lle.

- Taisto Joensuu (s.1937) varatuomari, toimi Osuuspankkien Keskusliiton toimitusjohtajana vuodesta 1988 lähtien. Hän osallistui SSP:n pilkkomisryhmään. Hänet päätettiin siirtää pakolla eläkkeelle vuoden 1996 lopulla.

- Kaarlo Jännäri (s.1947) siirrettiin Suomen Pankin rahoitusriskien osastopäällikön paikalta SKOP:n pääjohtajaksi Christopher Wegeliuksen jälkeen.

- Erkki Karmila (s.1942) varatuomari, oli KOP:n ulkomaantoiminnasta vastaavana johtokunnan jäsenenä vuosina 1983-91.

- Kalevi Kauniskangas (s.1938) oli Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja ja SKOP:n johtokunnan jäsen pankin villeimpinä vuosina.

- Heikki Koivisto (s.1946) valtiotieteen lisensiaatti, toimi KOP:n johtokunnan jäsenenä vuosina 1987-91. Hänet erotettiin valuuttakauppatappioiden vuoksi.

- Mauno Koivisto (s.1923) filosofian tohtori, presidentti (sd) valmisteli pääministerinä vuoden 1969 pankkilait, jotka sallivat paikallispankeille liikepankkeja löysemmät vakavaraissäännöt. Vakaan markan politiikan kummisetä.

- Pauli Komi (s.1936) varatuomari, toimi OKO:n pääjohtajana pankkikriisin ajan.

- Matti Korhonen (s.1939) valtiotieteen maisteri (kok) toimi pääministeri Harri Holkerin valtiosihteerinä.

- Pentti Kouri (s.1949) (kesk) Yhdysvalloissa asuva kansantaloustieteen professori ja liikemies. Hän osallistui useimpiin suuriin suomalaisiin osakekauppoihin 1980-luvulla.

- Rolf Kullberg (s.1930) valtiotieteen maisteri, toimi Suomen Pankin pääjohtajana vuosina 1983-92. Hänen johdollaan pääomamarkkinat vapautettiin, luotonanto päästettiin vapaaksi ja korkosäännöstely purettiin.

- Hannes Kullvik (s.1948) tekniikan tohtori, toimi 1980-luvun loppuun saakka pääjohtaja Jaakko Lassilan luottomiehenä sijoitusyhtiö Sponsor Oy:n toimitusjohtajana. Hän suunnitteli Kouri-kauppoja. Hän itse ansaitsi kaupoista 15 miljoonaa markkaa.

- Henrik Kuningas (s.1952) kauppatieteiden maisteri, erikoistui vuonna 1983 suurten ja salaisten osakekauppojen järjestämiseen. Hän oli Kouri-kauppojen päätekijöitä. Hän osallistui lukuisiin suurin kauppoihin, jossa myyjinä tai ostajina olivat Björn Wahlroos, Christopher Wegelius tai Jussi Riikonen.

- Veijo Laakso (s.1953) toimi Juhani Riikosen alaisena SKOP:n kiinteistösijoituksesta vastanneena johtajana.

- Jaakko Lassila (s.1928) kauppatieteiden tohtori, oli Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä vuosina 1970-74, Pohjola yhtiöiden pääjohtajana vuosina 1974-83 ja KOP:n pääjohtajan vuosina 1983-91.

- Ralf Lehtonen (s.1938) valtiotieteen maisteri, toimi eläkevakuutusyhtiö Eläke-Varman varatoimitusjohtajana.

- Veijo Lehtoruusu (s.1930) oli Kanta-Uudenmaan säästöpankin toimitusjohtajana ja hänen johdollaan pankki osallistui useisiin uhkarohkeisiin sijoitussopimuksiin.

- Jouko K. Leskinen (s.1943) varatuomari, Sampo-yhtiöiden pääjohtaja.

- Seppo Lindblom (s.1935) valtiotieteen lisensiaatti (sdp) toimi Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä vuosina 1982-87 ja Postipankin pääjohtajana vuosina 1988-95. Hänet erotettiin elokuussa 1995 ja hän joutui jättämään pankin maaliskuussa 1996.

- Erkki Liikanen (s.1950) valtiotieteen maisteri, toimi valtionvarainministerinä vuosina 1987-90, jolloin Suomen talous ylikuumeni ja sortui itsenäisyyden ajan syvimpään lamaan.
Tauno Matomäki (s.1937) diplomi-insinööri, vuorineuvos, Repola Oy:n pääjohtaja, toimi KOP:n hallintoneuvoston viimeisenä puheenjohtajana.

- Yrjö Niskanen (s.1932) kauppatieteiden maisteri, vuorineuvos, oli Pohjolan-yhtiöiden pääjohtajana ja KOP:n hallintoneuvoston vaikutusvaltaisena jäsenenä vuodesta 1993 alkaen.

- Matti Niemi (s.1948) ekonomi, nousi Postipankin toimitusjohtajaksi syksyllä 1988 Ilpo Santalan erottamisen jälkeen. Niemi ja Lindblom erotettiin samassa hallintoneuvoston kokouksessa.

- Esko Ollila (s.1940) varatuomari (kesk) Suomen Pankin johtokunnan jäsen, osallistui pankkikriisin selvittelyyn valtion vakuusrahaston johtokunnan jäsenenä. Hän on toiminut Suomen Keskustan pankkipoliittisena asiantuntijana.

- Hannu Paronen (s.1937) toimi Lounais-Suomen Säästöpankin toimitusjohtajana Salossa.

- Paavo Prepula (s.1941) valtiotieteen maisteri. Toimi Tampereen Aluesäästöpankin toimitusjohtajan vuosina 1986-92 ja Suomen Säästöpankin toimitusjohtajana vuosina 1992-94.

- Heikki Pöntiskoski (s.1939) oli Suomen Säästöpankkiliiton toimitusjohtajana.

- Eero Rantala (s.1941) toimi vuodesta 1965 lähtien eri tehtävissä OTK:ssa, nousi OTK:n ja EKA-yhtymän pääjohtajaksi. Hän toimi sdp:n kauppa- ja teollisuusministerinä ja piti likeisiä suhteita Mauno Koivistoon. EKA kaatui hänen johdossaan vuonna 1994.

- Juhani Riikonen (s.1949) ekonomi, toimi SKOP:n sijoitustoiminnasta vastaavana johtajana vuoteen 1991, jolloin hänet erotettiin.

- Tarmo Ruosteenoja (s.1948) vastasi SKOP:n tietotekniikasta ja valvontajärjestelmien toteuttamisesta.

- Annikki Saarela (s.1944) oikeustieteen kandidaatti, oli Postipankin johtokunnan ainoana naisjäsenenä 1988-95, kun pankki osallistui sekä Kouri-kauppoihin että ns. johdannaiskauppoihin. Hänet todettiin vastuulliseksi raportointien laiminlyönteihin ja hänet erotettiin johtokunnasta toukokuussa ja koko pankin palveluksesta elokuussa 1995.

- Ilpo Santala (s.1940) oikeustieteen kandidaatti, toimi Postipankin toimitusjohtajana 1988. Hän solmi Pentti Kourin kanssa salaiset n. 500 miljoonaan markkaan nousseet rahoitus- ja voitonjakosopimukset muun johtokunnan tietämättä. Hänet erotettiin syyskuussa 1988.

- Timo Santalainen (s.1947) kauppatieteen tohtori, oli Säästöpankkiliiton strategian suunnittelija ja paikallisten säästöpankkien pääkouluttaja.

- Kimmo Sasi (s.1952) varatuomari, diplomiekonomi, kansanedustaja (kok) toimi Postipankin hallintoneuvoston puheenjohtajana vuosina 1992-95, jolloin pankki sekaantui New Yorkissa tappiolliseen johdannaiskauppaan.

- Jorma Savolainen (s.1941) ekonomi, toimi SKOP:n johtokunnan alaisena osastopäällikkönä, joka suunnitteli pankin aggressiivisia osakekauppoja. Hän allekirjoitti alkuvuodesta 1989 kiertokirjeen, jolla alueellisia säästöpankkeja kehotettiin jatkamaan luotonantoa, markkinaosuuksien kasvattamista ja liiketoiminnan lisäämistä Suomen Pankin vastakkaisista ohjeista huolimatta.

- Kalevi Sorsa (s.1930) yhteiskuntatieteiden maisteri (sd) Suomen Pankin johtaja, toimi pääministerinä vuosina 1982-87.

- Eljas Sukselainen (s.1942) kauppatieteiden maisteri, vastasi SKOP:n johtokunnan jäsenenä vuosina 1977-89 yrityspankkitoiminnasta, yritysluotoista ja kansainvälisistä operaatioista. Hänen toimintansa aiheutti pankille satojen miljoonien tappiot.

- Ulf Sundqvist (s.1945) valtiotieteen maisteri, toimi SDP:n puoluesihteerinä vuosina 1975-81 ja sen jälkeen STS-Pankin toimitusjohtajana ja pääjohtajana vuoteen 1991, jolloin hänet valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet 26 miljoonan markan vahingonkorvauksiin aiheutetuista tappioista.

- Teppo Taberman (s.1945) toimi KOP:n johtokunnan jäsenenä vuosina 1985-94) vastaten suurasiakkaista ja ongelmayrityksistä. Hän jouti eroamaan KOP:sta 1994.

- Eero Tamminen (s.1947) varatuomari, toimi Postipankin ja työeläkeyhtiö Eläke-Varman omistaman osakepeliyhtiön Suomen Sijoitusosake Oy:n toimitusjohtajana vuosian 1986-88. Hänet erotettiin vuonna 1988.

- Christoffer Taxell (s.1948) oikeustieteen kandidaatti, oli oikeusministerinä vuosina 1979-87, kun pankkien liiketoiminta kasvoi ja mm. SKOP ylitti pankkilain säännöksi. Hän vastusti pankkivalvonnan lisäämistä.

- Mika Tiivola (s.1922) lainopin kandidaatti, majuri, oli SYP:n pääjohtajana vuosina 1970-88, jolloin suuret liikepankit kamppailivat Suomen pankkiherruudesta taseen koolla, nurkanvaltauksilla ja yrityskaupoilla.

- Taito Tuunanen (s.1950) merkonomi. Parhaimmillaan hänen sijoitusvoittonsa olivat noin 100 miljoonaa markkaa. Osakekurssien romahduksen jälkeen 1980-luvun lopussa hänen osakesalkkunsa meni Unitas/SYP:n haltuun ja hänen velkansa nousi noin 50 miljoonaan markkaan.

- Björn Wahlroos (s.1952) kauppatieteen tohtori, investointipankki Mandatum Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1992 lähtien. Siirtyi vuonna 1985 SYP:n johtokunnan jäseneksi. Hän kannatti aggressiivista sijoituspolitiikkaa, nopeita nurkanvaltauksia ja uhkarohkeita ostoja.

- Lasse Wahlroos (s.1954) varatuomari toimi STS-pankin johtokunnan jäsenenä ja pääjohtaja Ulf Sundqvistin alaisena vastaten yritysasiakkaista.

- Christoffer Wegelius (s.1944) varatuomari, oli SKOP:n toimitusjohtajana Matti Ali-Melkkilän ollessa pääjohtajana. Hän toimi pankin kasvustrategian käytännön toteuttajana. Vuosina 1989-91 hän toimi pääjohtajana, jolloin mm. Tampellan luototus kasvoi ja pankin vakavaraisuus laski. Hänet erotettiin syyskuussa 1991.

- Iiro Viinanen (s.1944) diplomi-insinööri (kok) oli valtiovarainministerinä koko pankkikriisin ajan vuodesta 1991 lähtien. Hän vastasi SSP:n pilkkomisesta sekä KOP:n ja SYP:n fuusioista.

- Pertti Voutilainen (s.1940) diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri aloitti KOP:n pääjohtajana vuonna 1992 ja johti sitä vuoteen 1995, jolloin KOP fuusioitiin SYP:hen.

- Kari Wuorisalo (s.1942) varatuomari, oli SKOP:n johtokunnan jäsen SKOP:n kasinvuosina aina pankin kaatumiseen saakka.

Ei kommentteja: