torstai 28. toukokuuta 2015

Kohti hallittua rakennemuutosta

Helsingin Pelastusarmeijan edessä jonotetaan leipää.

Presidentti Mauno Koivisto antaa 10.huhtikuuta 1987 kokoomuksen Harri Holkerille hallitustunnustelijan tehtävän tarkoituksena ensisijaisesti muodostaa kokoomuksen ja SDP:n hen nojaava hallitus. Onko Kokoomuksen yli 40 vuotta kestänyt korpivaellus oppositiossa päättymässä? Presidentti Kekkosen perintöä vaaliva keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen toteaa 20 huhtikuuta, että nyt kaavailtava hallitus on ”jyrkästi Kekkosen periaatteiden vastainen hallitus”. Tästäkin huolimatta Koivisto nimittää 30. huhtikuuta 1987 Holkerin hallituksen virkaansa: 7 salkkua kokoomukselle, 8 SDP:lle, 2 RKP:lle ja liikenneministeriksi SMP:n Pekka Vennamo. Suurimpien hallituspuolueiden ideologiset erot ovat menettäneet merkityksensä, molemmat edustavat pääasiassa palkansaajia, joiden edut ja ”suurpääoman ” edut nähdään yhä yhteneväisempänä. Hallitus otta tavoitteekseen suuren verouudistuksen teemana ”verotus kevenee” ja yhteiskunnan hallitun rakennemuutoksen toteuttamisen.

Holkerin hallituksen ohjelmassa oleva ”hallittu rakennemuutos” alkaa karata käsistä. Vuoden 1987 lokakuun pörssiroamahdus jälkeen kurssit alkavat nousta vuoden 1988 tammikuussa. Suomessa syntyy kasinotalous, kun nousu houkuttelee ammattilaisia ja harrastelijoita hamuamaan jatkuvan kurssinousun takaamia pikavoittoja. Talouden ylikuumenemisen ehkä tärkein osatekijä on parin viime vuoden aikana tapahtunut pääomamarkkinoiden vapauttaminen. Reaalitalous ei kiinnosta, sillä lainarahoitukseen perustuva keinottelu ja riskinotto opettavat nopeasti, että raha kasvaa puussa, toisin kuin opetettu. Pankit suorastaan tyrkyttävät lainaa, ja lainarahaa syydetään myös kiinteistökeinotteluun. Kylpylöiden, hiihtokeskusten ja golfkenttien rakentamiseen.

Pankit ruokkivat kulutusjuhlaa

Suomen talous käy edelleen ylikierroksilla vuonna 1989. Bruttokansantuote kasvaa vielä 5 prosentilla. Tuonnin kasvu on lähes kuusinkertainen viennin kasvuun verrattuna. Yksityiset investoinnit lisääntyvät, ja yksityinen kulutus kasvaa 4 prosenttia. Kulutus suuntautuu tuontitavaroihin ja esim. ulkomaanmatkoihin. Kotitalouksien velkaantumisaste on korkea, koska pankit tyrkyttävät asiakkaille rahaa. Vakuuksien arvo on usein hatusta vedetty. Asuntorakentamisessa saavutetaan 1980-luvun tuotantoennätys, 58 000 asuntoa. Korkeat korot ja asuntojen hintoihin liittyvät odotukset muodostavat vaarallisen yhdistelmän. Asuntolainen vakuutena käytetään hankittavaa asuntoa, jonka arvon odotetaan koko ajan kasvavan. Lyhyen rahan Helibor-korot nousevat rajusti vuoden lopulla 1989. Pessimistisimmät varoittelevat käsissä olevan pommin, joka helposti räjähtää, kun asuntokauppa hiipuu. Mutta nousevathan pörssikurssitkin. Lisää mustia pilviä taivaalle tuo Suomen suurimman laivanrakennusyrityksen Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi 23. lokakuuta 1989. Maailmanpankin tilaston mukaan Suomi on maailman kahdeksanneksi rikkain maa henketä kohden laskettuna kansatuotteella mitattuna.

Asuntojen reaalihinnat ovat nousseet Helsingin seudulla vuodesta 1979 kymmnessä vuodessa noin kolminkertaisikksi. Inflaatio, asuntorakentajien paras ystävä, on laantumassa: elinkustannusindeksi nousi 1980-luvun alussa noin 12 prosenttia vuodessa,mutta vuonna 1990 vain 6 prosenttia. Lainakorot sen sijaan ovat pahimmillaan nousseet kahdeksasta 17,3 prosenttiin, Nyt asuntojen hinnat tippuivat yhdessä vuodessa noin 15 prosenttia. Huippuhinnalla ja -lainakorolla asunnon ostanut asuntosäästäjä jää odottamaan myymättä olevan vanhjan asunnon hinnan nousua, jota ei tule. Syntyy 1930-luvun laman ja maaseudun pakkokuutokauppojen kaltainen tilanne, joka hyvin usein johtaa syvään inhimilliseen tragediaan, varsinkin kun siihen tulee liittymään työttömyys tai oman yrityksen konkurssi. Puheet kulutusjuhlasta ja hulvattomastaaa lainanotosta kiihtyvät ja kiihdyttävät asuntosäästäjän mieltä. Helsingin arvopaperipörssin Unitas-indeksi putoaa edellisestä vuodesta vuonna 1990 lähes 30 prosenttia.

Porvarihallitus pankkikriisin hoitajaksi

Vuonna 1991 presidentti Mauno Koivisto antaa eduskunnan puhemiehelle Suomen Keskustan Esko Aholle tehtäväksi tunnustella enemmistöhallituksen muodostamista. SDP päättää heti vaalien jälkeen jäädä oppositioon, mutta muut puolueet ovat periaatteessa valmiit hallitukseen, Presidentti nimittää 26. huhtikuuta Ahon neljän puolueen porvarihallituksen, jossa keskustalla on kahdeksan ministerisalkkua, kokoomuksella kuusi, RKP:llä ja kristillisillä yksi. Hallitus ilmoittaa päätavoitteekseen talouden tervehdyttämisen.

Kokoomuksen Iiro Viinanen on hallituksessa valtionvarainministerinä. Edellisen vaalikauden perintö ei ole kummoinen. Maan talous on joutunut syöksykierteeseen. Ahon hallitus yrittää supistaa vaihtotaseen alijäämää, vaikka maan bruttokansantuote putoaa 6,5 prosenttia, pysäyttää valtion velkaantumisen, mutta ulkomaanvelka kasvaa 30 prosenttia eli lähes 180 miljardiin markkaan, ja edistää työllisyyttä, mutta työttömyys kääntyy hallitsemattomaan kasvuun. Maassa tehdään edellisuvuotista kaksi kertaa enemmän konkursseja vuonna 1991 – yhteensä lähes 7000. Markka kytketään euroon kesäkuussa. Viinanen on erityisesti tulilinjalla juustohöylineen. Jokainen ymmärtää, että välttämätön on tehtävä, mutta kukaan ei ymmärrä, miksi valtion säästötoimet kohdistuvat juuri häneen.

Suomen Pankki ilmoittaa 19. syyskuuta ottavansa halluntuunsa Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOP:n, koska pankki on joutumassa maskuvalmiuskriisiin muiden pankken lopetettua sen rahoittamisen. Pääjohtaja Shristopher Wegelius ja varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen joutuvat eroaamaan. Pankin nettotappio on lähes 7 miljardia markkaa. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja vaihtuu Kouri-kauppojen miljarditappion tehneen pankin pääjohtaja Jaakko Lassilan tilale tulee Pertti Voutilainen. STS-pankin tulosa romantaa vuonna 1991. Pääjohtaja Ulf Sundqvist valitaan SDP:n puoluejohtajaksi ja hän jättää pankin. Säästöpankit yrittävät pelastaa kuralla olevat suuret kaupunkien pankit ”vanhakantaisten” pienempien säästöpankkien kustannuksella ja neuvottelevat Suomen Säästöpankin perustamisesta, Pienet pankit eivät innostu aisasta vaan ovat jättäytymässä fuusion ulkopuolelle. Vain ruotsinkielisen pääoman vanha linnake Suomen Yhdyspankki ja ”maalaismainen” osuuspankkiryhmä näyttävät jäävän kriisin ulkopuolelle.

Vuonna 1992 pääministeri Esko Aho vaatii kriisin ajatuneiden pankkien virheistä vasuussa olevien johtajien erottamista ja täsmentää julkisuudessa tarkoittavansa pankilla myös Suomen Pankkia, jonka pääjohtaja Rolf Kullberg. Pääjohtajan mukaan Suomen Pankista vain yritetään tehdä näkyvä syntipukki. Kiistely huipentuu 2. huhtikuuta 1992 tiedotustilaisuuteen, jossa pääjohtaa Rolf Kullberg ilmoittaa jäävänsä eläkkelle myöhemmin kesällä. Eroilmoitus johtaa siihen, että devalvaatio-odotusten takia Suomen Pankin valuuttavaranto hupenee ja markkinakorot nousevat, Kun pohjoismaiset keskuspankit ja Saksan keskuspankki tukevat markkaa ja Suomen hallitus ilmoittaa uudesta säästöpaketista, tilanne kuitenkin rauhoittuu. Sitä ennen eduskunnan pankkivaltuusmiehet valitsevat Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi Sirkka Hämäläisen, joka aloittaakin levottomien valuuttamarkkinoiden takia kautensa heti 5. huhtikuuta.

Helsingissä Pelastusarmeijan avustuspisteiden ovien edessä on syksyllä 1992 ja alkutalvella 1993 ruokaa jonottavia ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriä teettää syksyllä kyselyn, jonka tulokset julkaistaan 3. joulukuuta 1993. Kyselyn mukaan 100 000 suomalaista on vuoden aikana nähnyt nälkää. Ahvenanmaalta lähetetään Pelatusarmeijan ruokajakelua täydentämään omenoita ja sipuleita, ja Ruotsissa valmistaudutaan autaamaan Suomen nälkäänäkeviä. Sosiaali- ja terveysmnisteri Jorma Huuhtanen vakuuttaa 9. joulukuuta suomalaisten tulevan toimeen omin voimin.

Kansallis-Osake-Pankin 75 miljoonalla markalla 24. marraskuuta ostamassa STS-Pankki Oy:ssä on 7,5 miljardin talletukset ja yli miljardi pääomaa. Pankin ongelmaluottojen määrä arvioidaan 2,2 miljardiksi ja ne siirretaan valtion vakuusrahaston hoitoon, vuoden 1993 huhtikuussa ongemaluottoja on löytynyt 3,4 miljardin edestä. Huhtikuun 8 ongelmat päätetään jättää vanhaan STS-Pankin ja vain terveet osat yhdistetään KOP:iin. Sovitaan myös, että vakuusrahasto ottaa vastuulleen 90 prosenttia luottotappioista ja KOP 10 prosenttia. Huhtikuun 27.päivä sopimus vahvistetaan, ja STS-pankki saa nimen Siltapankki Oy. Suomen ensimmäinen roskapankki on syntynyt


Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7