sunnuntai 24. elokuuta 2014

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Vapaiden markkinoiden ankara maailma



Sekä kotimaiset että ulkomaiset paineet tiukkaa sääntelyä vastaan olivat kuitenkin lisääntyneet ja 1980-luvulla käynnistyi säätelyjärjestelmän purkaminen, josta yleisesti käytettiin termiä dereguluutio. Vuoteen 1988 mennessä oli korkosäännöstely purettu, ulkomaisen valuutan tuonti oli yksityishenkilöitä lukuunottamatta vapautettu ja keskuspankkirahoituksessa siirrytty hallinnollisesta kiitiöjärjestelmästä avomarkknaoperaatioiden puitteissa tapahtuvaan säätelyyn. Hallinnollisen koron sijaan olivat tulleet markkinoiden puitteissa määräytyvät Helibor-korot, joita ryhdyttiin noteeraamaan vuonna 1987.

Sääntelyn purku merkitsi siirtymistä ”yksinkertaisten” pankkimarkkoiden kaudesta ”kehittyneiden” pankkimarkkinoiden kauteen. Käytännössä tämä merkitsi pankkien varainhankintamahdollisuuksien monipuolistumista, mikä puolestaan näkyi vuodesta 1987 lähtien pankkien antolainauksen jyrkkänä kasvuna. Vastaavasti myös pankkien mahdollisuudet riskinottoon lisääntyivät, mitä edesauttoi jälkeenjäänyt pankkilainsäädäntö sekä inflaation ja säätelyn suojissa vinoutunut pankkikulttuuri. Vuonna 1991 tosin astui voimaan uusi kansainvälinen pankkilainsäädäntö, jossa muun muassa vakavaisuusvaatimukset oli nostettu kaikille pankkeille siihen astista 2 ja 4 prosentista 8 prosenttiin, mutta pankkien jo ottamiin riskeihin uudistuksella ei ollut vaikutusta.

1980-luvun jälkipuoliskon kasvuhuumassa säästöpankkiryhmä oli ollut kaikkein aggressiivisin ja tämä ryhmä koki myös suurimmat ongelmat. Säästöpankkien johdossa toiminut SKOP ajatui syksyllä 1991 likviditeettikriisiin, jonka seurauksena se joutui Suomen Pankin haltuun. Seuraavaksi vuonna 1992 valtaosa – taseen mukaan mitattuna yli 80 prosenttia – säästöpankeista fuusioitui valtion hallitsemaksi Suomen Säästöpankiksi. Tällä ratkaisulla kanavoitiin valtion tuki uudelle suursäästöpankille ja estettiin kaikkein tappiollisten säästöpankkien ajautuminen suoritustilaan. Tämä ei kuitenkaan ratkaissut koko pankkisektorin ahdinkoa, vaan syksyllä 1993 Suomen Säästöpankin terve liiketoiminta jaettiin muiden pankkien kesken koko pankkijärjestelmän tervehdyttämiseksi. Tosin tämäkään ei vielä riittänyt, sillä seuraavan askeleena oli Suomen Yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin fuusio vuonna 1995 Merita-pankiksi. Globallisoituvat pankkimarkkinat vaativat kuitenkin vielä suurempia yksiköitä ja jo parin vuoden päästä vasta muodostettu suurpankki yhtyi ruotsalaisen Norfbankenin kanssa MeritaNorfibankeniksi. Myös valtio oranisoi omistamiaan rahoituslaitoksia uudelleen, kun Postipankki ja Vientiluottolaitos yhdistyivät Leonia-pankiksi vuonna 1997.

1990-luvun alkupuoliskon pankkikriisi on siten johtanut Suomessa entistä keskittuneenmpään pankkijärjestelmään. Markkinaosuuksien mukaan mitattuna Merita ja Osuuspankkiryhmä hallitsevat markkinoita kiistattomasti, sillä edellisen markkinaosuus sekä talletuksissa että lainanannossa oli vuoden 1998 päättyessä 40 ja jälkimmäisen 50 prosentin tuntumassa. Kolmantena merkittävänä tekijänä markkinoilla on Leonia pankiksi muuttunut Postipankki, jonka osuus on 15 prosentin luokkaa. Muiden markkinoilla toimivien pankkien ulkomaiset pankit mukaan luetuina yhteenlaskettu osuus jäi runsaaseen kymmeneen prosenttiin.

Fuusoioiden ohella pankeissa on jouduttu toteuttamaan koko 1990-luvun ajan laajoja saneerausohjelmia, joiden seurauksena skeä toimipaikkojen että henkilökunnan määrät ovat jyrkästi supistuneet. Tähän on johtanut sekä tarve kustannusten karsimiseen että siirtyminen sähköiseen pankkipalveluun. Näissä oloissa talletuspankkien henkilökunta on tämän vuosikymmenen kuluessa puolittunut olleen vuoden 1998 päättyessä enää 25000 henkilön luokkaa. Pankkisektori on siten joutunut hyvin lyhyessä ajassa käymään läpi perusteellisen rakennemuutoksen, jonka rajuudelle on vaikea löytää vastinetta itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Pankkien kokemukset 1990-luvulla osoittivat,miten suuria ongelmia syntyy tilanteessa, jossa siirrytään säätelyn turvallisesta maailmasta vapaiden markkinoiden maailmaan.


Lähdeainesto Tilastokeskus Suomen vuosisata 951-727-676-1

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Aktiv Hansa-kaupan todistusaineistoa




Pankkikriisin osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä todistusaineston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten allaolevasta ilmenee.

Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:
Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *

OTE kauppakirjasta 31.3.2000

Myyjät Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.





perjantai 17. kesäkuuta 2011

Pankkikriisi ja sen seuraukset
















Mauno Koivisto - tasavallan presidentti

Suomen Pankin rooli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-pankin-rooli.html

Kasinotaloutta ja kulutusjuhlaa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/kasinotaloutta-ja-kulutusjuhlaa.html

Syvä lama ja kriisinaika
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/syv-lama-ja-kriisin-aika.html

Punapääoman romahdus
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/punapoman-romahdus.html

Veljekset ja pankkikriisi
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/veljekset-ja-pankkikriisi.html

Laillistettua rosvousta
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laillistettua-rosvousta.html

Talotehtaiden pudotuspeli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/talotehtaiden-pudotuspeli.html

Elinkautinen velkavankilassa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/elinkautinen-velkavankilassa.html

SSP:in teurastus
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/sspin-teurastus.html

KOP:n tuho
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/kopn-tuho.html

SYP, Unitas ja miljoonakonnat
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/syp-unitas-ja-miljoonakonnat.html

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-taloudellinen-lama-1990-luvun.html

He tuhosivat Suomen talouden
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/he-tuhosivat-suomen-talouden.html

Pankin toiminta ja pankkipelin pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankin-toiminta-ja-pankkipelin-pelurit.html

Koiviston konklaavi ja salatut sopimukset
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html

Pankkikriisin peitellyt paperit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankkikriisin-peitellyt-paperit.html

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa kaupassa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/trke-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html

Pankkikriisin syyt ja syylliset selvillä
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankkikriisin-syyt-ja-syylliset-selvill.html

Anti-Arsenal-tutkimus kirjoitti
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/anti-arsenal-tutkimus-kirjoitti.html

Salainen pankkituki – pääkonna Mauno Koivisto
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/salainen-pankkituki-pkonna-mauno.html

Menestyvistä yrittäjistä tuli syrjittyjiä työttömiä
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/menestyneist-yrittjist-tuli-syrjittyj.html

Suomalainen tsunami - pankin hyökyaalto
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomalainen-tsunami-pankin-hykyaalto.html

Pankkikriisin kirjallisuus ja muut tietolähteet
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankkikriisin-kirjallisuus-ja-muut.html

Lama ja oikeus – pankkikriisin jälkiä etsimässä
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/lama-ja-oikeus-pankkikriisin-jlki.html

Laman syylliset ja syytesuoja rikollisille
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laman-syylliset-rikollisille-syytesuoja.html

Eeva Kuuskoski oli oikeassa jo vuonna 1993
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/eeva-kuuskoski-oli-oikeassa-jo-vuonna.html

Laman ja rahan pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/laman-ja-rahan-pelurit.html

Vakavia ihmisoikeusloukkauksia
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/01/vakavia-ihmisoikeusloukkauksia.html

Roskapankin uhrit – naimissa Arsenalin kanssa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/05/roskapankin-uhrit-naimisissa-arsenalin.html

Konekersantti Oy:n tuhoaminen
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/06/konekersantti-oyn-tuhoaminen.html

Esa Heikkisen syyttäjättämispäätös
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/07/esa-heikkisen-syyttamattajattamispaatos.html

Todistusaineistoa Konekersantti Oy:n jutussa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/07/todistusaineistoa-konekersantti-oyn.html

Lisää todistusaineistoa Konekersantti Oy:n jutussa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/07/lisaa-todistusaineistoa-konekersantti.html

Huurteen ryöstö
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/09/huurteen-ryosto.html

Laillinen murha
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/09/laillinen-murha.html

Velkasuhteen perusta on velkakirja
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/09/velkasuhteen-perusta-on-velkakirja.html

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/11/kantelu-eduskunnan-oikeusasiamiehelle.html

Lue koko kirja tästä linkistä
http://www.promerit.net/lamanpelurit.html

Jukka Davidsonin väitöskirja
http://publications.uu.se/abstract.xsql?dbid=8176
(->klikkaa kohtaan: Fulltext)

Oikeuslaitos suosii valtiota
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110678665

maanantai 7. kesäkuuta 2010

www.pankkikriisi.net



















”Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös” -tutkimushankkeen 2009–2010 nettisivut on avattu osoitteessa www.pankkikriisi.net

Nettisivuilta löydät:
- kaikkien kolmen seminaarin puheenvuorot ja esitelmät,
- toisen ja kolmannen seminaarin puheenvuorot ja esitelmät myös nettivideoina
- tarinoita 1990-luvun pankkikriisistä ja velkaantumisesta,
- Heikki Koskenkylän blogikirjoituksen ”Suomen 1990-luvun pankkikriisi: Talouspolitiikan ja johtamisen kriisi”
- linkkejä Suomen 1990-luvun pankkikriisiä käsitteleville nettisivuille,
- keskustelua-sivulla voit kommentoida lukemaasi, näkemääsi ja kuulemaasi.

Toivomme erityisesti lisää tutkimusaineistoa Tarinat-sivulle. Jos tiedät tai tunnet henkilön, jolla on omakohtaisia kokemuksia 1990-luvun pankkikriisistä ja velkaantumisesta, niin ole ystävällinen ja välitä hänelle www.pankkikriisi.net etusivulla oleva kirjoituspyyntö. Olet myös tervetullut kertomaan oman tarinasi.

Kesäkuussa 2009 käynnistettyjen Kulttuurirahaston rahoittamien tutkimusseminaarien tavoitteena oli koota jo olemassa olevan tiedon avulla 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös, joka tuo esiin kriisin oikeudelliset, inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Vaikka seminaarisarja oli jaettu kolmeen osaan näkökulman mukaan, on tarkastelutapa tieteidenvälinen. Seminaarisarjassa oli keskeistä paitsi tutkittu myös koettu todellisuus. Tavoitteena on luoda foorumi, joka käsittelee avoimesti, tasapainoisesti ja läpinäkyvällä tavalla pankkikriisin tärkeimpiä näkökohtia. Seminaarien keskeisin anti kootaan myöhemmin julkaisuksi.

Talouskriisien syiden ja seurausten jatkotutkimusta varten käynnistettiin vuosi sitten Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Kansaneläkelaitoksen muodostama yhteishanke. Hankkeen ohjausryhmä on aloittanut jatkohakemuksen ja sen rahoitusvaihtoehtojen valmistelun. Hankkeeseen on liittynyt useita talouskriisiä oikeustieteen, taloustieteen ja sosiaalitieteiden näkökulmista lähestyviä väitöskirja- ja post doc -tutkijoita. Pankkikriisin jatkotutkimuksen merkitys korostuu entisestään globaalin finanssikriisin ravistellessa ei ainoastaan kansallisia pankkijärjestelmiä ja talouksia vaan myös kansakuntien sisäistä järjestystä.

Ohjausryhmän puolesta:
Professori Jukka Kekkonen, Helsingin yliopisto
Professori Risto Koulu, Helsingin yliopisto
Johtaja, VTT Jaakko Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitos
Professori Juho Saari, Itä-Suomen yliopisto
Professori Matti Rudanko, Aalto-yliopisto
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Kansaneläkelaitos
KTT Taisto Kangas, Aalto-yliopisto

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset



















Toivotamme Sinut tervetulleeksi Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös
-tutkimushankkeen ohjausryhmän järjestämään seminaariin
"1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset
perjantaina 29.1.2010 klo 13.00 - 16.30
Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu
Runeberginkatu 14-16, päärakennus (sali 301)
=========================================================

Kesäkuussa 2009 käynnistettyjen Kulttuurirahaston rahoittamien tutkimusseminaarien tavoitteena
on koota jo olemassa olevan tiedon avulla 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös,
joka tuo esiin kriisin oikeudelliset, inhimilliset ja taloudelliset seuraukset. Ensimmäinen seminaari
oli oikeushistoriallinen, oikeussosiologinen ja oikeustaloustieteellinen. Syyskuussa pidetyssä seminaarissa tarkasteltiin pankkikriisin ja sitä seuranneen ylivelkaantumisen vaikutuksia yritysten ja
kotitalouksien hyvinvointiin sekä pankkikriisin uhrien kokemuksia. Tämä seminaari tarkastelee
keskeisten valtaapitävien tahojen vastuuta pankkikriisistä, sen aikana ja sen jälkeen. Tarkastelun
kohteeksi nostetaan Suomen Pankin, valtionvarainministeriön, poliittisen johdon ja pankkiviranomaisten sekä keskeisten liikepankkien toiminta taloudellisina ja poliittisina toimijoina.

Vaikka seminaarisarja on jaettu kolmeen osaan näkökulman mukaan, on tarkastelutapa tieteidenvälinen. Seminaarisarjassa on keskeistä paitsi tutkittu myös koettu todellisuus. Tavoitteena onluoda foorumi, joka käsittelee avoimesti, tasapainoisesti ja läpinäkyvällä tavalla pankkikriisin
tärkeimpiä näkökohtia. Seminaarien keskeisin anti kootaan myöhemmin julkaisuksi. Tätä tarvetta
varten käynnistettiin vuosi sitten Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun muodostama yhteishanke. Pankkikriisin jatkotutkimuksen merkitys korostuu entisestään globaalin finanssikriisin ravistellessa ei ainoastaan kansallisia pankkijärjestelmiä ja talouksia vaan myös kansakuntien sisäistä järjestystä.

Ohjausryhmän puolesta:
Professori Jukka Kekkonen
Johtaja, VTT Jaakko Kiander
Professori Juho Saari
Professori Matti Rudanko
Johtaja, dosentti Heikki Hiilamo
KTT Taisto Kangas

=========================================================
SEMINAARIN OHJELMA (puheenjohtajana professori Jukka Kekkonen):

klo 13.00 Seminaarin avaus
klo 13.10 Suomen pankkikriisi ja pankkikriisien historiaa, johtaja Jaakko Kiander
klo 13.30 Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa, VTT Heikki Koskenkylä
klo 14.00 Kahvitauko
klo 14.20 Pankkikriisi ja johtaminen/johtamattomuus, professori Risto Tainio, Aalto-yliopisto
Pankkien riskien ja rakenteiden tarkastelua. Onko mitään opittu ja mitä tekisin toisin
Markku Pohjola (SYP/Nordea), Christopher Wegelius (SKOP), Anders Kjellman
(paikallispankit), Taisto Kangas/Osmo Ruuskanen (ongelmapankin johdon näkökulma)
klo 15.50 Valmistellut puheenvuorot ja keskustelua:
Pääjohtaja Asmo Kalpala, Tapiola
klo 16.20 Seminaarin päättäminen
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan osallistumisesta sähköpostitse: pankkikriisi@gmail.com
Ohjausryhmän puolesta: Taisto Kangas, gsm: 0400-652235, taistokangas@jippii.fi