Kalevan toimittaja Ilkka Lappalainen kirjoittaa alavieskalaisesta maanviljelijä Aimo Hautamäestä seuraavasti: "Maanviljelijä Aimo Hautamäki on elänyt myrskyisessä suhteessa. Hän on poikamies, joka on kuitenkin naimisissa Arsenalin kanssa. Arsenal ei ole kotikylän, Alavieskan Someronkylän tyttöjä, vaan se, joka syntyi pankkikriisin raunioille hoitamaan valtion syyliin kaatuneen omaisuuden peruja."
Aimo Hautamäki ei solminut suhdetta Arsenaliin vapaasta tahdostaan. Häneltä ei kysysytty tahdotko vai et. Arsenal tuli ja otti. On vienyt kaikki nämä vuodet. Pyörittänyt käräjäiltä toiselle. Tutustuttanut ystäviinsä ulosottomiehiin ja vie yhä. (Nyt prosessi on saatu päätökseen).
Kaikki alkoi siitä, kun Aimo Hautamäen isä Alvar Hautamäki kuoli tammikuussa 1994. Isä oli ollut yksi neljästä takaajasta eräälle vararikkoon menneelle ylivieskalaiselle maanviljelijälle. Arsenal alkoi periä pojalta tämän isän antamia takausvastuita. Marraskuussa 1994 kotitila, jonka omistus, haltijavelkakirjat, oli yksin Aimo Hautamäellä, julistettiin hukkaamiskieltoon. Siitä alkoi piina. Käräjiä käräjien perään. Ulosottomiehiä ovella. Yhtä ja samaa rulettia vuodesta toiseen. Isännästä oli tullut renki. Isännyyttä talossa piti paitsi oma pankki, jonka kanssa omat asiat ovat luontuneet niin kuin on sovittu, myös Arsenal, jonka kanssa ei hänen oikeuskäsityksensä mukaan pitäisi olla mitään tekemistä. Navetta on tyhjä. Kuurankukat koristavat sen ikkunoita. Alussa eläimistä oli suuri apu isännälle. Kun aamulla ja illalla meni navettaan, oli pakko ajatella niitä. Ruokkia, tehdä töitä. Aina hetkeksi pääsi irti heilastaan Arsenalista. Miljoonaviisitoistatuhatta markkaa on kasvanut kuudentoista prosentin korolla jo yli kahdeksi miljoonaksi. Jos hänellä ei ollut maksaa miljoonaa aikanaan, vielä vähemmän hänellä oli maksaa nyt kaksinkertainen summa. Vuodet ovat vieneet mennessään edellytykset kehittää viljelyä ja toimeentuloa.
Arsenalin kätköistä on löytynyt säästöpankin paperi, pöytäkirja, jolla takaajat on vapautettu vastuista jo ajat sitten. Ja uusia todisteita siitä, että pankki on antanut vararikkoon menneelle viljelijälle lainoja, joilla ei ollutkaan takaajia. Korkein oikeus ei kuitenkaan antanut Hautamäelle valituslupaa asiassa. Yleisen oikeustajun mukaan jos oikeustoimi on tehty rikoksen avulla niinoikeustoimi on pätemätön, mutta Suomessa tilanne ei ole näin yksinkertainen. Hovioikeus ei päätöksessään ottanut minkäänlaista kantaa rikokseen, jonka seurausta koko takausjupakka on. Tuo rikos on törkeä petos, mihin käräjäoikeuskin oli todennut tuolloin säästöpankin johtajan syyllistyneen. Pankinjohtajan katsottiin tahallaan erehdyttäneen takaajia, mm. Alvar Hautamäkeä. Käräjäoikeus antoikin pankinjohtajalle vankeustuomion.Vaasan hovioikeus on kuitenkin kääntänyt kaikki jutut pankin eduksi ja tavallisten ihmisten tappioksi. Oikeuslaitos on kyvytän puolustamaan tavallista, pientä ihmistä. Kansa ei voi luottaa oikeuslaitokseen.
Osa Suomen Säästöpankin ja Arsenalin pankinjohtajista kätki yritysten ja yksityisten ihmisten luottoihin liittyviä asiakirjoja jopa omiin koteihinsa. "Järkyttäviä tapauksia on kymmeniä. Voiko tällaista tapahtua oikeusvaltiossa? Asioita on pyöritelty uskomattomalla tavalla ja tuomioistuimet ovat uskoneet ihmeellisiä asioita, huokailee kansanedustaja Erkki Pulliainen. Erikoisen lisän asiaan tuo se, että Arsenala sai salaiseksi Valtiotalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa rapostin julkistamisesta. Valtiontalouen rarkastuviraston raportin mukaan Arsenalin oli syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Onko menettely ollut kansalaisten edun mukaista? Arsenalin rikosten peittelystä on vastuussa muun muassa entinen ministeri Suvi-Anne Siimes, joka toteutti rikollisen Aktiv Hansa kaupan. Senkin rikoksen poliisi jätti tietoisesti tutkimatta.
Katso MOT-ohjelman käsikirjoituksen muun muassa Aimo Hautamäen tapauksesta ja ihmettele. Kysymys Keskipohjan Aluesäästöpankin toiminnasta. Kysymys on Ylivieskan poliisin rikostutkinnoista. Kysymys on Ylivieskan käräjäoikeuden toiminnasta. Aimo Hautamäki ei saanut oikeutta. Laihana lohtuna on se, että kyseiset tahot Keskipohjan Aluesäästöpankki, Ylivieskan poliisi ja Ylivieskan käräjäoiekus ja syyttäjä ovat liian usessa rikoksessa mukana.
Roskapankin uhrit TV 1 ma 22.12.2000
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentB8E47
Maailman suurin orjakauppa - Arsenalin velalliset TV 1 ma 29.1.1999
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentB0B30
Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti - rivimiehet kiikkiin, mutta hessu pääsi pälkähästä
TV 1 ma 2.11.1998
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentF2090
Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti, osa 2 Valtion myötäjäsiet Mandatum-pankille
TV 1 ma 7.12.1998
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content11034
Suomen edustava pankki - pankkislaisuuksien tirkistelyä
TV 1 ma 7.2.2000
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentD6A6E
Erkin kommentti: Keskipohjan Säästöpankki on ollut erittäin monessa rikoksessa keskeinen tekijä. Ylivieskan poliisi ei löytänyt rikoksia. Syyttäjä on ollut myös välinpitämätön rikosten selvittämisessä. Pankki on voittanut aina ylemmissä oikeusasteissa. Näihän niin sanotussa Koiviston konklaavissa päätettiin jo 6.5.1992.
Asiat on kuitenkin avatta uudelleen. Kaikkien on noudatettava lakia ja rikosten uhrien on saatava asianmukaiset korvaukset heille aiheutetuista vahingoista. Suomen valtio on korvausvelvollinen Ylivieskan poliisin toiminnasta. Keskipohjan Säästöpankki on saanut vapaasti tehdä rikoksia poliisin ja syyttäjän erityissuojeluksessa. Oikeus on tietoisesti tehnyt vääriä päätöksiä. Tämä on oikeusvaltio Suomi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti