Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen

Konekersantti Oy:n jutussa riittää erikoisuuksia. Keskipohjan Aluesäästöpankin prosessipetoksella konkurssiin ajaman yrityksen Konekersantti Oy:n johtaja Olli Puolitaival ei hellitä. Hän on saanut haltuunsa asianajotoimisto Borenius & Kemppisen säilytyssitoumuksen, jossa puhevalta on hänellä, Olli Puolitaipaleella. Säilytyssitoimuksessa asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy edustajanaan asianajaja Jyrki Tähtinen on sitoutunut säilyttämään omavelkaisen takaukseen liittyvän takaussitoumuksen nro 598001-90891951 velkojien lukuun. Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen on myös sitoutunut valvomaan päämiestensa etuja. Asiakirja on todella tärkeä ja rahanarvoinen. Johtaja Olli Puolitaipaleelle on mysteeri se, miten asiakirja on joutunut hänen tietämättään hänelle täysin entuudestaan tuntemattoman asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n haltuun.

Lisää todistusaineistoa Konekersantti Oy:n asiassa

Klikkaa kuvat hiirellä isommiksi













1. Osuuspankkien keskuspankki Oyj:n takaussitoumus nro 598001-9089951

















2. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n jakautumisen vastustukset. Liittyy takaukseen nro 598001-90891951


















3. Pankkitarkastusviraston päätös 8.3.2005 Dnro 102/530/2002

















4. OTT Hannu Tapani Klamin lausunto syyskuussa 1998

Näiden asiakirjojen perusteella voidaan kiistattomasti osoittaa apulaisnimismies Esa Heikkisen syyttämättäjättämispäätös vääräksi ja poliisin rikostutkinta täysin kelvottomasti suoritetuksi.













Konekersantti Oy:n toiminta oli laajaa ja kansainvälistä. Sitä osoittaa muun muassa seuraavat valokuvat.
5. Konekersantti Oy Malesiassa;
Neuvottelu MD Mr. Khor - Olli Puolitaival; kaksisuuntaiset liikesuhteet













6. Konekersantti Oy Taiwanissa;
Neuvottelu MD Mr Hardy Chang; kaksisuuntaiset liikesuhteet













7. Konekersantti Oy Intiassa;
Tutustuminen Intian kulttuuriin; Olli ja "Mr. Uncle" silloisen Intian pääministerin neuvonantaja poliittishenkisissä asioissa.












8. Konekersantti Oy Yhdysvalloissa;

Todistusaineistoa Konekersantti Oy:n jutussa

Kuvan saat isommaksi, klikkaa hiirellä











1.Pankinjohtaja Lauri Tyynelän laatima muistio kokouksesta 3.7.1991. Pankilla oli tietoisuus yhtiön likviditeettikriisistä ja sopimus edullisen käyttöpääoman hankkimisesta ulkomailta yhtiölle ja pankin suullinen vaatimus vain ja ainoastaan yhtiön rahoittajana Keskipohjan Aluesäästöpankki. Pankinjohtaja Lauri Tyynelä toteaa, että Puolitaival on yrityksen edustaja rahoitusneuvottleuissa, kohta 14, jossa B.N.E. SwedBankin vahvistus. Puolitaival hoiti asiakirjat ja neuvottelut ko. rahoittajapankin kanssa.

2.Valuuttaluottohakemus. Valuuttaluoton hakeminen moninkerroin yli yhtiön tarpeen osoittaa pankin intressin. Pankin lakimies Matti Piiroinen allekirjoituksellaan vahvistaa menettelyn ja hakemuksen laillisuuden ja sitovuuden pankin toimitusjohtajan Aimo Hietalan kanssa. 11.7.1991

3. Keskipohjan Aluesäästöpankin suosituskirje Konekersantti Oy:stä ulkomaisille rahoittajatahoille, jossa pankki vahvistaa yhtiön voimakkaan kasvun ja luotettavuuden sekä suosittelee liiketoimia yhtiön kanssa.28.8.1991

4. Pankin peruuttamaton valuuttaluottohakemus ja pankin peruuttamaton sitoutuminen rahoitusprojektiin ja myös kolmanteen osapuoleen eli rahoittajatahoon. Pankin lakimies Matti Piiroinen yhdyshenkilönä varmistamassa prosessin laillisuuden ja sitovuuden.16.10.1991

5. Maksumäärys ja palkkiosopimus. Pankki vahvistaa palkkion 2 % lainasummasta yhtiön kanssa yhtiön edustajille (osakkaat) rahoituskanvan aukaisemisesta pankille. Yhtiön edustajien oli tarkoitus sijoittaa palkkiosumma yhtin osakepääomaan. 16.10.1991

6. Pankin valuutan fyysisten liikkeiden vahvistuskirje yhtiölle 23.10.1991. Eräs saksalainen pankki epäili SKOP:n luotettavuutta (valuuttaluottohakemuksessa mainittu tili 48686/SKOPBANK) pankin toimitusjohtaja Hietala antoi ko. kirjeen Konekersantti Oy:lle rahaprosessin vakuudeksi ja toimitettavaksi rahoittajatahoille osoittamaan SKOP:n luotettavuutta kun Suomen Pankki vastaa SKOP:sta "valtiostatusluotettavuudella"

7. B.N.E. SwedBankin faksi yhtiölle ja pankille 5.1.1992. Rahoittajapankki vahvistaa, että alkuneuvottelut on käyty yhtiön edustajan kanssa ja he ovat saaneet häneltä pyytämänsä aineistot, siis ei pankilta. Aineistona toimitettiin pankin vahvistetut viralliset tilinpäätöstiedot, vuosikertomus, valuuttaluottohakemus ja maksumääräys (KK363) sekä selostus yhtiöstä ja sen toiminnasta.

8. Tässä vaihessa KEP:n toimitusjohtaja vaihtui. Pankin uusi toimitusjohtaja Veikko Korpela kertoo kuulustelukertomuksessaan, että B.N.E. SwedBank oli myöntänyt 20.000.000 FIM vastaavan luoton. Korpela kertoo, että Keskipohjan Aluesäästöpankki oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa kuin myös koko Säästöpankkiryhmä SKOPia myöten.

Korpela oli käyttänyt B.N.E. SwedBankenilta saadun lainan muihin tarkoituksiin kuin Konekersantti Oy:n lainottamiseen, mitä varten lainaa oli anottu ja saatu.

Esa Heikkisen syyttämättäjättämispäätös 4773

Klikkaa hiirellä kuva isommaksi














Konekersantti Oy:n jutussa Ylivieskan piirin apulaisnimismies Esa Heikkinen on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen numero 4773 päivämäärä 23.8.1993 diaarinumero 93/124 rikosilmoituksen koodi ja numero 7100/R/560/92 (4773/R/1507/92). Syyttämättäjättämispäätös on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin olla voi.

Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan Ei rikos ja perusteluissa mainitaan totuuden vastaisesti ettei Konekersantti Oy ja Keskipohjan Aluesäästöpankki olleet keskenään sellaisessa toimeksiantosuhteessa, että pankilla olisi ollut oikeus sitoutua Konekersantti Oy:n puolesta tätä sitovin vaikutuksin sopimuksiin.

Totuushan oli ja on se, että Keskipohjan Aluesäästöpankki ( 19.9.1991 Suomen Pankin hallinnassa) oli peruuttamattomasti sitoutunut rahoitusprojektiin. Samalla projekti palveli myös pankin omaa rahoitustarvetta. Suomen Pankki oli ottanut Säästöpankki ryhmän hallintaansa ja vastuulleen. Viime käden vastuullinen taho asioissa on Suomen Pankki. Keskipohjan Aluesäästöpankin ja Konekersatti Oy:n sopimukset ovat olleet peruuttamttomia. BNE SwedBank oli myöntänyt 20 miljoonaa markkaa lyhytaikaista lainaa. Keskipohjan Aluesäästöpankki ei kuitenkaan myöntänyt lainaa Konekersantti Oy:lle, vaikka Konekersantti Oy oli avannut rahoituskanvan ja tehnyt sitovan ja peruuttamattoman sopimuksen Keskipohjan Aluesäästöpankin kanssa.

Syyttämättäjättämispäätöksen perusteluissa todetaan totuudenvastaisesti, ettei Keskipohjan Alussäästöpankki ollut sellaisessa asemassa, jonka tehtävänä olisi ollut hoitaa Konekersantti Oy:n taloudellisia tai oikeudellisia asioita ja että pankin edustajat vetäytyessään valuuttaluottojärjstelyn pakkitakauksesta olisivat syyllistyneet rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaiseen luottamusmiesaseman väärinkäyttämiseen.

Totuus on se, että Keskipohjan Alusäästöpankki rikkoi peruuttamattoman sopimuksen ja oli varmasti korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Kysymys ei ollut ainoastaan luottamusaseman väärinkäyttämisestä vaan törkeästä petoksesta ja muusta rikollisesta toiminnasta. On syytä epäillä, että näiden rikosten tunnusmerkistö täyttyy

Rikoslaki 28 luku
4 § (24.8.1990/769)
Kavallus
Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava.
5 § (24.8.1990/769)
Törkeä kavallus
Jos kavalluksessa
1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.

36 LUKU (24.8.1990/769)
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1 § (24.8.1990/769)
Petos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

Onko apulaisnimismies Esa Heikkinen jättänyt kokonaan perehtymättä asiaan vai onko hän todella niin tietämätön, taitamaton ja tyhmä kuin syyttämättäjättämispäätöksen teksti osoittaa? Joka tapauksessa on selvää, että syyttämättäjättämispäätöstä on syytä epäillä selkeäksi virkarikokseksi ja korvausvelvollisia asioissa ovat Esa Heikkinen ja Suomen valtio. Vahingonkorvausvaatimus tulee olemaan suuri, koska aiheutettu vahinko on rahallisestikin mitattuna järkyttävän suuri.