Esa Heikkisen syyttämättäjättämispäätös 4773

Klikkaa hiirellä kuva isommaksi














Konekersantti Oy:n jutussa Ylivieskan piirin apulaisnimismies Esa Heikkinen on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen numero 4773 päivämäärä 23.8.1993 diaarinumero 93/124 rikosilmoituksen koodi ja numero 7100/R/560/92 (4773/R/1507/92). Syyttämättäjättämispäätös on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin olla voi.

Syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan Ei rikos ja perusteluissa mainitaan totuuden vastaisesti ettei Konekersantti Oy ja Keskipohjan Aluesäästöpankki olleet keskenään sellaisessa toimeksiantosuhteessa, että pankilla olisi ollut oikeus sitoutua Konekersantti Oy:n puolesta tätä sitovin vaikutuksin sopimuksiin.

Totuushan oli ja on se, että Keskipohjan Aluesäästöpankki ( 19.9.1991 Suomen Pankin hallinnassa) oli peruuttamattomasti sitoutunut rahoitusprojektiin. Samalla projekti palveli myös pankin omaa rahoitustarvetta. Suomen Pankki oli ottanut Säästöpankki ryhmän hallintaansa ja vastuulleen. Viime käden vastuullinen taho asioissa on Suomen Pankki. Keskipohjan Aluesäästöpankin ja Konekersatti Oy:n sopimukset ovat olleet peruuttamttomia. BNE SwedBank oli myöntänyt 20 miljoonaa markkaa lyhytaikaista lainaa. Keskipohjan Aluesäästöpankki ei kuitenkaan myöntänyt lainaa Konekersantti Oy:lle, vaikka Konekersantti Oy oli avannut rahoituskanvan ja tehnyt sitovan ja peruuttamattoman sopimuksen Keskipohjan Aluesäästöpankin kanssa.

Syyttämättäjättämispäätöksen perusteluissa todetaan totuudenvastaisesti, ettei Keskipohjan Alussäästöpankki ollut sellaisessa asemassa, jonka tehtävänä olisi ollut hoitaa Konekersantti Oy:n taloudellisia tai oikeudellisia asioita ja että pankin edustajat vetäytyessään valuuttaluottojärjstelyn pakkitakauksesta olisivat syyllistyneet rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaiseen luottamusmiesaseman väärinkäyttämiseen.

Totuus on se, että Keskipohjan Alusäästöpankki rikkoi peruuttamattoman sopimuksen ja oli varmasti korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Kysymys ei ollut ainoastaan luottamusaseman väärinkäyttämisestä vaan törkeästä petoksesta ja muusta rikollisesta toiminnasta. On syytä epäillä, että näiden rikosten tunnusmerkistö täyttyy

Rikoslaki 28 luku
4 § (24.8.1990/769)
Kavallus
Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava.
5 § (24.8.1990/769)
Törkeä kavallus
Jos kavalluksessa
1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.

36 LUKU (24.8.1990/769)
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1 § (24.8.1990/769)
Petos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

Onko apulaisnimismies Esa Heikkinen jättänyt kokonaan perehtymättä asiaan vai onko hän todella niin tietämätön, taitamaton ja tyhmä kuin syyttämättäjättämispäätöksen teksti osoittaa? Joka tapauksessa on selvää, että syyttämättäjättämispäätöstä on syytä epäillä selkeäksi virkarikokseksi ja korvausvelvollisia asioissa ovat Esa Heikkinen ja Suomen valtio. Vahingonkorvausvaatimus tulee olemaan suuri, koska aiheutettu vahinko on rahallisestikin mitattuna järkyttävän suuri.