”Muistakaa, ettei nyt ole kysymys pelkästään Teidän hallituksenne menestyksestä tai tappiosta. Tämä on koko Suomen asia.” (Eeva Kuuskoski)
Huomisen mahdollisuus on Kaisa Åstrandin toimittama kirja, mikä on painettu vuonna 1993 ja sen ISBN 951-0-19287-2. Kirja sisältää Eeva Kuuskosken ja 24 muun kirjoittajan kirjoitukset ihmisen ja muutoksen puolesta. Kirjoittajat käsittelevät persoonallisin äänenpainoin politiikan, demokratian, sivistyksen, tasa-arvon, työelämän, hyvinvoinnin ja kansainvälistymisen kysymyksiä sekä ympäristöongelmia.
Kirjan yksi mielenkiintoisimmista asioista on Eeva Kuuskosken, 1992 hallitusvastuusta eronneen ministerin, 1.9.1993 kirjoittama kirje edellisille pääministereille Sorsalle, Holkerille ja Aholle.
Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? on Työväen Sivistysliiton julkaisema ja erikoistutkija Heikki Taimion marraskuussa 2007 toimittama kirja, ISBN 978-951-514-1.
Se todistaa Eeva Kuuskosken 1.9.1993 esittämät asiat oikeiksi arvioiksi.
Eeva Kuuskoski:
Kirje pääministereille 1.9.1993
Arvoisa pääministeri Kalevi Sorsa, Harri Holkeri ja Esko Aho
Suomi on syvässä kriisissä. Yli puoli miljoonaa ihmistä on työttömänä. Verot ovat korkealla, mutta verotuotto pienenee. Pankkitukeen ohjataan hirvittävän suuria summia. Ulkomaisten velkojen korkomenot ovat kohtuuttomat. Maksut ovat tulleet kouluihin, yliopistoihin ja terveyskeskuksiin. Lasten päivähoidon tasoa on alennettu. Asuntovelalliset ovat jääneet loukkoon. Laitoksia suljetaan. Kouluja ja junavuoroja lopetetaan. Hyvinvointivaltioita romutetaan sumeilematta…
Kyllä Te tiedätte. Ette voi olla tietämättä, koska juuri Te olette saanut tämän surkeuden aikaan. Te olette pääsyyllinen. Tämä on sanottava sen vuoksi, että ihmisten on tiedettävä totuus. He eivät enää usko ylimalkaisiin selityksiin siitä, ettei vastuu oikeastaan ole kenelläkään. Erityisesti heitä loukkaa se, että syyllisyyden taakka yritetään sälyttää vain heidän kannettavakseen.
Herra pääministeri. Te olette tehnyt vuosikymmenten kuluessa karkeita virheitä:
1) Te olette antanut maan poliittisen johdon liukua pois kansanvaltaisesti valituilta valtioelimiltä. 2) Te olette antautunut valtapeliin, jossa oman puolueenne etu on mennyt kansallisen edun ja kansalaisten edun edelle.
3) Te olette saanut aikaan suurten lupausten noidankehän ja rikkonut luottamuksen sekä opposition että hallituksen ohjelmiin.
4) Te olette sallinut Valtionvarainministeriön muodostua valtioksi valtiossa. Se on myrkyttänyt hallinnon ilmapiirin.
5) Te olette vyöryttänyt tukahduttavan byrokratian ja ylimielisen käytöksen myös paikallishallintoon ja katkaisut siteitä julkisen vallan ja kansalaisten väliltä.
Te olette toiminut vastuuttomasti. Siinä, missä Teidän olisi pitänyt luoda tasapainoa, Te olette lisännyt epävarmuutta. Missä Teidän olisi pitänyt olla kaukaa viisas ja rohkea, Te olette sortunut lyhytnäköisyyteen. Te olette antanut talouden kasvun vauhdin ja hetkellisten voittojen sumentaa ajatuksenne. Ymmärtänette, ettei vallanjanoa voi sammuttaa vallanjanolla!
Muutos on kuitenkin pakko saada aikaan. Näin ei voi jatkua. Suomen taloudellinen ja henkinen selkäranka on jo taittumassa.
Kansanliikkeen presidenttiehdokkaana esitän Teille, Herra Pääministeri, toimenpidelistan:
1) Myönnetään, että pankkien korkosäännöstelyn ja kansainvälisten pääomaliikkeiden säännöstelyn samanaikainen purkaminen oli suuri virhe ja että sitä seuranneesta kasinotaloudesta hyötyivät rikkaat, voimakkaat ja epärehelliset. Lisäksi myönnetään, että hallituksen politiikan lamasta kärsivät eniten köyhät ja muutenkin heikkoon asemaan joutuneet ihmiset. Edelleen myönnetään, että hallituksen politiikan seurauksena yhteiskunta on alkanut jakaantua hyväosaisiin A-kansalaisiin ja huono-osaisiin B-kansalaisiin.
2) Virheellisten päätösten seurauksena katteettomia ja vilpillisiä etuja saalistaneilta leikataan pois hyödyt ja katkaistaan epärehellinen toiminta. Vilpillistä on yhtä hyvin sosiaaliturvaksi tarkoitetuilla etuuksilla keinottelu kuin pankin suojassa tehdyt vääryydet.
3) Koska taloudellinen toimeliaisuus on saatettu halvaannustilaan, todetaan että ainoaksi vaihtoehdoksi jää – em. hyötyjen leikkaamisen lisäksi – lainanotto. Elvyttämään on pakko ryhtyä. Myös raha lähtee kiertämään, kun työntekoa, pienyrittämistä ja investointeja lisätään.
4) Elvytys ei voi tapahtua palkkoja korottamalla, vaan uhrautumalla, Jokaisen on oltava uhrauksissa mukana, mutta solidaarisuus edellyttää, että A-kansalaiset kantavat ensisijaisen taakan kriisin laskuista.
5) Työttömyyskorvauksista siirrytään nopeasti työpanosta edellyttävään työllistämistukeen. Nyt työttömät turhautuvat ja työssä olevat nääntyvät kasaantuvien taakkojen alle.
6) Puoluetuesta ja puolueiden toiminnan välillisistäkin avustuksista luovutaan.
Herra Pääministeri
Nämä ovat ensimmäiset hätätoimenpiteet. Jos Teillä on halua ja rohkeutta tarttua niihin, olen vakuuttunut, että kansalaisten luottamus Teihin ja politiikkaan alkaa vähitellen palautua. Uskon, että näin valtion ja kansalaisyhteiskunnan kesken päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten vastuuta kannetaan yhdessä.
Muistakaa, ettei nyt ole kysymys pelkästään Teidän hallituksenne menestyksestä tai tappiosta. Tämä on koko Suomen asia.
Eeva Kuuskoski
Kalevi Sorsa 1972-75,1977-1979,1982-87
Harri Holkeri 1987-1991
Esko Aho 1991-
Toimenpiteet kirjeen johdosta
Eeva Kuuskoski analysoi kirjeen saamaa vastaanottoa:
”Kirje tulkittiin muitten syyttelemiseksi ja väitettiin, että näin pakenen omaa vastuutani. On selvää, että minä myös olen vastuussa siitä, miten olen toiminut kansanedustajana ja ministerinä. Mutta pääministeri on tietysti aina oman hallituksensa johtaja ja symboli.
Aikaa kuvaa, että TV-1:n pääuutislähetys kertoi illalla minun lähettäneen ”haukkumakirjeen” kolmelle pääministerille, joiden jokaisen hallituksessa olen istunut ministerinä. Kirjeen sisältö saati toimenpiteet eivät mahtuneet lähetykseen. TV:n uutiseen sisältyi virhe. En ollut istunut Holkerin hallituksessa ja Ahon hallituksestakin olen eronnut. TV-uutiset ei kuitenkaan ottanut vastuuta virheellisestä uutisesta. Toimitus vetäytyi STT:n selän taakse eikä korjannut virhettä lähetyksen kuluessa.
Minulta on monesti kysytty, miksi vetäydyin hallitusvastuusta keväällä 1992. Pahinta oli mielestäni alistuminen väärään politiikkaan. Erimielisyys oli siitä, miten talouden sopeuttaminen tehdään, mistä leikataan, kuka taakkaa kantaa ja miten taloudellinen toimeliaisuus saadaan uudelleen viriämään.
Palasimme mieheni kanssa lomalta Helsinkiin toisena pääsiäispäivänä 20.4.1992. Paluu arkeen lomalta alkoi puhelinvastaajan viestillä: ”Rikolliset kiinni, perkele. Pankkiherrat ovat varastaneet 40 miljardia, hallituksen pitää panna rosvot linnaan, muuten nousee kapina, perkele saatana. Köyhältä ei saa ottaa, ette kauan juhli täällä, perkele”.
Esko Ahon hallituksessa oli ollut jatkuvia erimielisyyksiä talouspolitiikan linjasta vuosina 1991-92. Koko hallituksen keskusteluja ei kuitenkaan sanottavasti syntynyt, koska hallituksessa oli vain Iiro Viinasen ainoan vaihtoehdon linja.”
Näin Eeva Kuuskoski kertoo. Lama jakoi Suomeen kolmeen kerrokseen
Heikki Taimion kirja Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? todistaa Eeva Kuuskosken kirjeen asiasisällön oikeaan osuneeksi.
Kirjan tutkimusten mukaan rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Pätkätyöläiset, työttömät ja syrjäytyneet ovat alinta kastia. Kirja tarkastelee hyvinvoinnin jakautumista tulojen, varallisuuden, työsuhteiden vakauden, köyhyyden, sukupuolten, eläkeläisten ja alueiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön näkökulmasta. Kirjan mukaan Esko Ahon hallitus tuskin osasi arvioida, että juuri pääomaverouudistus muokkasi yhteiskunnan rakenteita enemmän kuin mikään muu hallituksen yksittäinen päätös. Samaan aikaan työttömyys ja epävarmat työsuhteet ovat heikentäneet palkansaajien neuvotteluasemaa työn ja pääoman välisessä kamppailussa. Tämä on kasvattanut yritysten voittomarginaaleja. Lisäksi työväestö on jakaantunut yhä selvemmin kahtia. Toiseen ryhmään kuuluvat hyvin järjestäytyneet ja vakituisista työsuhteista nauttivat enimmäkseen vanhemmat duunarit ja valkokaulustyöläiset eli niin sanottu hyvinvoiva enemmistö. Toiseen ryhmään kuuluvat järjestäytymättömät enimmäkseen nuoret palkkatyöläiset, työttömät sekä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet.
Kommenttini
Nyt on riittävän monelta taholta todistettu, että Suomen taloudellinen lama ja pankkikriisi olivat Suomen omien taloudellisten päättäjien ja poliittisen johdon selkeä oma virhe, josta syyttömät kansalaiset ovat joutuneet kärsimään.. Virheitä peiteltiin rikollisella toiminnalla ja oikeuslaitos alistettiin poliittiseen valvontaan.
Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä ja oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä päätöksiä. Suomessa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta. Suomalaisilla ei ole myöskään mahdollisuutta saada oikeutta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Tiedotusvälineet on alistettu poliittisen vallan alaisuuteen. Suomessa ei ole riippumatonta tiedonvälitystä nettiä lukuun ottamatta. Lama vaikutukset kohdistuivat yli miljoonaan suomalaiseen kohtuuttomalla tavalla.
Todelliset syylliset on vihdoinkin saatava oikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen tekemistään rikoksista ja kansalaisten on ryhdyttävä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin saadakseen itselleen oikeutta ja Suomen palauttamiseksi oikeusvaltioiden joukkoon.
Lähdeaineisto
Kaisa Åstrand: Huomisen mahdollisuus, ISBN 951-0-19287-2
Heikki Taimo: Talouskasvun Hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman?, ISBN 978-951-701-514-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti