Pankki ja rahajärjestelmä ihmiskunnanhistorian suurin huijaus
https://www.youtube.com/watch?v=vtVR8JAurI0
Pankkikriisin anatomia: Miksi lainahanat ovat kiinni ja vakuusvaatimukset järkyttäviä?
Kun talous sakkaa ja puheet pankkijärjestelmän epävarmuudesta täyttävät uutisotsikot, internet alkaa täyttyä videoista ja salaliittoteorioista, joissa nykyistä rahajärjestelmää kutsutaan ”ihmiskunnan historian suurimmaksi huijaukseksi” ja varmaksi romahdukseksi. Mutta mikä näissä synkissä väitteissä on pelkkää pelottelua ja mikä puolestaan kylmää, järjestelmätason faktaa?
Avataan täällä pankkikriisi-blogissa selkokielellä se, miten raha syntyy nykypäivänä pankeissa – ja miksi tavallinen lainanhakija kohtaa tällä hetkellä lainatiskillä ennennäkemättömän seinän.
Kylmä fakta: Raha luodaan todellakin ”tyhjästä” velkana
Monilla on yhä sitkeä mielikuva siitä, että kun pankki myöntää asuntolainan, se siirtää lainaajalle muiden säästäjien holviin kerryttämiä euroja. Tämä ei pidä paikkaansa.
Nykypäivän euroalueella valtaosa liikkeellä olevasta rahasta (noin 90 %) on digitaalista liikepankkirahaa. Kun suomalainen pankki myöntää sinulle vaikkapa 200 000 euron asuntolainan, se ei ota niitä varoja keneltäkään muulta. Pankki tekee kaksi kirjanpitomerkinnät: sinulle syntyy velka (pankin saatava) ja tilillesi luodaan 200 000 euroa uutta digitaalista rahaa.
Raha siis todellakin syntyy pelkästä sopimuksesta ja luottamuksesta – tavallaan tyhjästä. Kun taas maksat lainaasi takaisin, tämä luotu raha poistuu kierrosta ja tuhoutuu.
Entä käteinen? Kuka hallitsee seteleiden määrää?
Jos digitaalinen raha syntyy lainoista, miten fyysisten seteleiden määrä määritellään? Vastaus on ytimekäs: täysin kysynnän mukaan.
Euroopan keskuspankki (EKP) tai Suomen Pankki eivät määrää käteiselle mitään kiinteää kiintiötä. Kun kuluttajat ja yritykset nostavat rahaa automaateista ja pankeista, liikepankit ostavat tarvitsemansa määrän seteleitä Suomen Pankista. Pankkit maksavat nämä fyysiset setelit digitaalisilla keskuspankkivaroillaan. Digitaalinen raha siis vain muuttaa muotoaan fyysiseksi paperiksi aina, kun kansalaiset sitä haluavat ja tarvitsevat.
Miksi järjestelmä ei ole pelkkä ”pyramidihuijaus”?
Kriittiset videot maalaavat keskuspankkijärjestelmästä kuvan laittomana mafiana tai Ponzi-huijauksena. Vaikka järjestelmän tekniset kuvaukset (rahan luominen velkana) pitävät paikkansa, puhtaat salaliittoteoriat ohittavat kaksi kriittistä taloudellista mekanismia:
Laillinen mandaatti: Rahan luominen ei ole salainen rikos, vaan yhteiskunnan lakisääteisesti antama tehtävä keskuspankeille talouden vakauden ja maksuvalmiuden ohjaamiseksi.
Korkojärjestelmän kierto: Moni väittää, että velkoja on mahdoton maksaa takaisin, koska korkona maksettavaa rahaa ei luoda järjestelmään. Tämä unohtaa rahan kiertonopeuden. Pankit palauttavat saamansa korkotulot takaisin talouden kiertokulkuun maksamalla palkkoja, osinkoja ja hankkimalla palveluita. Sama euro voi siis liikkua taloudessa monta kertaa ja kuitata useita eri velkoja vuoden aikana.
Valvojat pitävät jarrua – ja se tuntuu nyt asiakkaan nahoissa
Koska pankit voivat luoda rahaa sähköisesti, mikä estää niitä tekemästä sitä loputtomasti? Tässä kuvaan astuvat Finanssivalvonta (Fiva) ja EKP. Ne vahtivat pankeja tiukoilla pääomavaatimuksilla.
Pankit eivät saa myöntää lainoja enempää kuin mihin niiden omat varat riittävät. Pankin vakavaraisuuden ytimessä on niin sanottu Tier 1 -pääoma (ensisijainen pääoma). Se koostuu pankin omistajien sijoittamasta osakepääomasta ja pankin omista kertyneistä voittovaroista – se on pankin omaa rahaa, ei asiakkaiden talletuksia.
Jos taloudessa rysähtää ja pankki tekee luottotappioita, ne vähennetään tästä Tier 1 -pääomasta. Valvojat vaativat, että tätä puskuria on oltava aina riittävästi, jotta pankki ei kaadu.
Asiakkaan arki kriisissä: Miksi lainahanat ovat kiinni ja vakuusvaatimukset järkyttäviä?
Tämä sääntely ja pankkien oman nahan suojelu selittääkin sen, miksi lainatiskillä on nykyään niin poikkeuksellisen nihkeää. Asiakkaan näkökulmasta tilanne tuntuu usein käsittämättömältä: ennen vanhaan ostettava kohde riitti vakuudeksi, mutta nykyään pankit vaativat kylkeen järkyttävän määrän lisävakuuksia tai suuren nipun käteistä säästöä.
Tähän poikkeuksellisen tiukkaan linjaan on kaksi syytä:
Vakuuksien raa'at turvamarginaalit (haircutit): Epävarmassa taloustilanteessa pankit pelkäävät, että kiinteistöjen ja muiden omaisuuserien hinnat voivat romuttua. Siksi ne laskevat vakuuksille suuret suojamarginaalit. Ostettavan asunnon arvosta saatetaan hyväksyä lainan vakuudeksi enää esimerkiksi 70 tai jopa vain 60 prosenttia. Lopulle osalle lainanhakijan on taiottava jostain muualta kattavuus (kuten omat säästöt tai lisävakuudet).
Maksukyvyn stressitestaus: Pelkkä hyvä vakuus ei enää riitä pankille. Finanssivalvonta velvoittaa pankit testaamaan asiakkaan kuukausittaisen maksukyvyn erittäin tiukasti (esimerkiksi laskemalla, selviytyykö asiakas arjestaan, jos korot nousisivatkin 6 prosenttiin). Jos asiakkaan tulot eivät tähän teoreettiseen stressitestiin taivu, pankki ei saa myöntää lainaa – ellei asiakas pysty tuomaan pöytään poikkeuksellisen suuria omia säästöjä, jotta itse lainasumma (ja siten pankin riski) saadaan puristettua mahdollisimman pieneksi.
Pankkien rahanluontikone toimii siis nykyään äärimmäisen varovaisesti, koska sääntely ja kiristynyt taloustilanteesta johtuva luottotappioiden pelko pakottavat pankit asettamaan oman turvallisuutensa ja Tier 1 -pääomansa asiakkaan tarpeiden edelle.
Selviytymisopas vakuusviidakkoon: 4 keinoa parantaa lainamahdollisuuksiasi
Vaikka pankkien linja on nyt tyly, tilanteeseen ei tarvitse alistua passiivisesti. Voit parantaa mahdollisuuksiasi vakuusneuvotteluissa ja stressitesteissä seuraavilla strategioilla:
Valjasta lisävakuudet käyttöön: Koska ostettavan asunnon vakuusarvo jättää suuren kuilun, voit täyttää sen muilla reaalivakuuksilla. Lähipiirin velaton asunto, kesämökki, metsäpalsta tai jopa pörssiosakkeet käyvät pankeille lisävakuudeksi, jolloin oman käteisen tarve pienenee.
Hyödynnä ostettavat takaukset: Jos lähipiiristä ei löydy lisävakuuksia, selvitä pankin tarjoamat maksulliset luottotakaukset (kuten asuntolainan lisätakaus) tai valtiontakaus. Ne toimivat pankille korvikkeena puuttuvalle vakuudelle ja voivat avata solmun, jos omarahoitusosuus on muutaman tuhannen euron päässä vaatimuksesta.
Kiinnitä huomio "vakuusystävällisiin" kohteisiin: Pankit tekevät tiukemmat suojamarginaalit muuttotappioalueiden kohteisiin tai huonokuntoisiin kiinteistöihin. Kasvukeskuksessa sijaitseva, hyväkuntoinen ja vakavaraisessa taloyhtiössä oleva asunto saa pankilta korkeamman vakuusarvon, mikä helpottaa lainan läpimenoa huomattavasti.
Lavenna maksuvaraa ennen stressitestiä: Koska pankki testaa maksukykysi korkeammalla teoreettisella korolla, voit parantaa testitulostasi siivoamalla taloutesi kuukausittaiset menot ennen hakemista. Maksa pois luottokorttivelat, osamaksut ja kulutusluotot. Kun viralliset kuukausittaiset velvoitteesi ovat nollassa, pankin laskuri näyttää vihreää valoa suuremmalle asuntolainasummalle.
Yhteenveto
Moderni rahajärjestelmä on monimutkainen ja kriisiaikoina se näyttää kaikkein tylyimmät kasvonsa tavalliselle kuluttajalle. Se ei ole mystinen salaliitto, vaan tarkasti säännelty verkosto, jossa rahan luomisen moottorina toimimme me ihmiset: aina kun otamme vastuullisesti lainaa ja sitoudumme maksamaan sen takaisin, luomme samalla uutta maksuvälinettä talouteen. Mutta juuri nyt, kun pankit suojelevat omia puskureitaan, rahanluontikoneen hanoja pidetään tiukasti kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti