Helsingin Pelastusarmeijan edessä jonotetaan leipää.
Presidentti Mauno Koivisto
antaa 10.huhtikuuta 1987 kokoomuksen Harri Holkerille
hallitustunnustelijan tehtävän tarkoituksena ensisijaisesti
muodostaa kokoomuksen ja SDP:n hen nojaava hallitus. Onko Kokoomuksen
yli 40 vuotta kestänyt korpivaellus oppositiossa päättymässä?
Presidentti Kekkosen perintöä vaaliva keskustapuolueen
puheenjohtaja Paavo Väyrynen toteaa 20 huhtikuuta, että nyt
kaavailtava hallitus on ”jyrkästi Kekkosen periaatteiden vastainen
hallitus”. Tästäkin huolimatta Koivisto nimittää 30. huhtikuuta
1987 Holkerin hallituksen virkaansa: 7 salkkua kokoomukselle, 8
SDP:lle, 2 RKP:lle ja liikenneministeriksi SMP:n Pekka Vennamo.
Suurimpien hallituspuolueiden ideologiset erot ovat menettäneet
merkityksensä, molemmat edustavat pääasiassa palkansaajia, joiden
edut ja ”suurpääoman ” edut nähdään yhä yhteneväisempänä.
Hallitus otta tavoitteekseen suuren verouudistuksen teemana ”verotus
kevenee” ja yhteiskunnan hallitun rakennemuutoksen toteuttamisen.
Holkerin hallituksen
ohjelmassa oleva ”hallittu rakennemuutos” alkaa karata käsistä.
Vuoden 1987 lokakuun pörssiroamahdus jälkeen kurssit alkavat nousta
vuoden 1988 tammikuussa. Suomessa syntyy kasinotalous, kun nousu
houkuttelee ammattilaisia ja harrastelijoita hamuamaan jatkuvan
kurssinousun takaamia pikavoittoja. Talouden ylikuumenemisen ehkä
tärkein osatekijä on parin viime vuoden aikana tapahtunut
pääomamarkkinoiden vapauttaminen. Reaalitalous ei kiinnosta, sillä
lainarahoitukseen perustuva keinottelu ja riskinotto opettavat
nopeasti, että raha kasvaa puussa, toisin kuin opetettu. Pankit
suorastaan tyrkyttävät lainaa, ja lainarahaa syydetään myös
kiinteistökeinotteluun. Kylpylöiden, hiihtokeskusten ja
golfkenttien rakentamiseen.
Pankit ruokkivat
kulutusjuhlaa
Suomen talous käy
edelleen ylikierroksilla vuonna 1989. Bruttokansantuote kasvaa vielä
5 prosentilla. Tuonnin kasvu on lähes kuusinkertainen viennin
kasvuun verrattuna. Yksityiset investoinnit lisääntyvät, ja
yksityinen kulutus kasvaa 4 prosenttia. Kulutus suuntautuu
tuontitavaroihin ja esim. ulkomaanmatkoihin. Kotitalouksien
velkaantumisaste on korkea, koska pankit tyrkyttävät asiakkaille
rahaa. Vakuuksien arvo on usein hatusta vedetty. Asuntorakentamisessa
saavutetaan 1980-luvun tuotantoennätys, 58 000 asuntoa. Korkeat
korot ja asuntojen hintoihin liittyvät odotukset muodostavat
vaarallisen yhdistelmän. Asuntolainen vakuutena käytetään
hankittavaa asuntoa, jonka arvon odotetaan koko ajan kasvavan. Lyhyen
rahan Helibor-korot nousevat rajusti vuoden lopulla 1989.
Pessimistisimmät varoittelevat käsissä olevan pommin, joka
helposti räjähtää, kun asuntokauppa hiipuu. Mutta nousevathan
pörssikurssitkin. Lisää mustia pilviä taivaalle tuo Suomen
suurimman laivanrakennusyrityksen Wärtsilä Meriteollisuuden
konkurssi 23. lokakuuta 1989. Maailmanpankin tilaston mukaan Suomi on
maailman kahdeksanneksi rikkain maa henketä kohden laskettuna
kansatuotteella mitattuna.
Asuntojen reaalihinnat
ovat nousseet Helsingin seudulla vuodesta 1979 kymmnessä vuodessa
noin kolminkertaisikksi. Inflaatio, asuntorakentajien paras ystävä,
on laantumassa: elinkustannusindeksi nousi 1980-luvun alussa noin 12
prosenttia vuodessa,mutta vuonna 1990 vain 6 prosenttia. Lainakorot
sen sijaan ovat pahimmillaan nousseet kahdeksasta 17,3 prosenttiin,
Nyt asuntojen hinnat tippuivat yhdessä vuodessa noin 15 prosenttia.
Huippuhinnalla ja -lainakorolla asunnon ostanut asuntosäästäjä
jää odottamaan myymättä olevan vanhjan asunnon hinnan nousua,
jota ei tule. Syntyy 1930-luvun laman ja maaseudun
pakkokuutokauppojen kaltainen tilanne, joka hyvin usein johtaa syvään
inhimilliseen tragediaan, varsinkin kun siihen tulee liittymään
työttömyys tai oman yrityksen konkurssi. Puheet kulutusjuhlasta ja
hulvattomastaaa lainanotosta kiihtyvät ja kiihdyttävät
asuntosäästäjän mieltä. Helsingin arvopaperipörssin
Unitas-indeksi putoaa edellisestä vuodesta vuonna 1990 lähes 30
prosenttia.
Porvarihallitus
pankkikriisin hoitajaksi
Vuonna 1991 presidentti
Mauno Koivisto antaa eduskunnan puhemiehelle Suomen Keskustan Esko
Aholle tehtäväksi tunnustella enemmistöhallituksen muodostamista.
SDP päättää heti vaalien jälkeen jäädä oppositioon, mutta
muut puolueet ovat periaatteessa valmiit hallitukseen, Presidentti
nimittää 26. huhtikuuta Ahon neljän puolueen porvarihallituksen,
jossa keskustalla on kahdeksan ministerisalkkua, kokoomuksella kuusi,
RKP:llä ja kristillisillä yksi. Hallitus ilmoittaa
päätavoitteekseen talouden tervehdyttämisen.
Kokoomuksen Iiro Viinanen
on hallituksessa valtionvarainministerinä. Edellisen vaalikauden
perintö ei ole kummoinen. Maan talous on joutunut syöksykierteeseen.
Ahon hallitus yrittää supistaa vaihtotaseen alijäämää, vaikka
maan bruttokansantuote putoaa 6,5 prosenttia, pysäyttää valtion
velkaantumisen, mutta ulkomaanvelka kasvaa 30 prosenttia eli lähes
180 miljardiin markkaan, ja edistää työllisyyttä, mutta
työttömyys kääntyy hallitsemattomaan kasvuun. Maassa tehdään
edellisuvuotista kaksi kertaa enemmän konkursseja vuonna 1991 –
yhteensä lähes 7000. Markka kytketään euroon kesäkuussa.
Viinanen on erityisesti tulilinjalla juustohöylineen. Jokainen
ymmärtää, että välttämätön on tehtävä, mutta kukaan ei
ymmärrä, miksi valtion säästötoimet kohdistuvat juuri häneen.
Suomen Pankki ilmoittaa
19. syyskuuta ottavansa halluntuunsa Säästöpankkien
Keskus-Osake-Pankin SKOP:n, koska pankki on joutumassa
maskuvalmiuskriisiin muiden pankken lopetettua sen rahoittamisen.
Pääjohtaja Shristopher Wegelius ja varatoimitusjohtaja Juhani
Riikonen joutuvat eroaamaan. Pankin nettotappio on lähes 7 miljardia
markkaa. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja vaihtuu Kouri-kauppojen
miljarditappion tehneen pankin pääjohtaja Jaakko Lassilan tilale
tulee Pertti Voutilainen. STS-pankin tulosa romantaa vuonna 1991.
Pääjohtaja Ulf Sundqvist valitaan SDP:n puoluejohtajaksi ja hän
jättää pankin. Säästöpankit yrittävät pelastaa kuralla olevat
suuret kaupunkien pankit ”vanhakantaisten” pienempien
säästöpankkien kustannuksella ja neuvottelevat Suomen Säästöpankin
perustamisesta, Pienet pankit eivät innostu aisasta vaan ovat
jättäytymässä fuusion ulkopuolelle. Vain ruotsinkielisen pääoman
vanha linnake Suomen Yhdyspankki ja ”maalaismainen”
osuuspankkiryhmä näyttävät jäävän kriisin ulkopuolelle.
Vuonna 1992 pääministeri
Esko Aho vaatii kriisin ajatuneiden pankkien virheistä vasuussa
olevien johtajien erottamista ja täsmentää julkisuudessa
tarkoittavansa pankilla myös Suomen Pankkia, jonka pääjohtaja Rolf
Kullberg. Pääjohtajan mukaan Suomen Pankista vain yritetään tehdä
näkyvä syntipukki. Kiistely huipentuu 2. huhtikuuta 1992
tiedotustilaisuuteen, jossa pääjohtaa Rolf Kullberg ilmoittaa
jäävänsä eläkkelle myöhemmin kesällä. Eroilmoitus johtaa
siihen, että devalvaatio-odotusten takia Suomen Pankin
valuuttavaranto hupenee ja markkinakorot nousevat, Kun pohjoismaiset
keskuspankit ja Saksan keskuspankki tukevat markkaa ja Suomen
hallitus ilmoittaa uudesta säästöpaketista, tilanne kuitenkin
rauhoittuu. Sitä ennen eduskunnan pankkivaltuusmiehet valitsevat
Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi Sirkka Hämäläisen, joka
aloittaakin levottomien valuuttamarkkinoiden takia kautensa heti 5.
huhtikuuta.
Helsingissä
Pelastusarmeijan avustuspisteiden ovien edessä on syksyllä 1992 ja
alkutalvella 1993 ruokaa jonottavia ihmisiä. Sosiaali- ja
terveysministeriä teettää syksyllä kyselyn, jonka tulokset
julkaistaan 3. joulukuuta 1993. Kyselyn mukaan 100 000 suomalaista on
vuoden aikana nähnyt nälkää. Ahvenanmaalta lähetetään
Pelatusarmeijan ruokajakelua täydentämään omenoita ja sipuleita,
ja Ruotsissa valmistaudutaan autaamaan Suomen nälkäänäkeviä.
Sosiaali- ja terveysmnisteri Jorma Huuhtanen vakuuttaa 9. joulukuuta
suomalaisten tulevan toimeen omin voimin.
Kansallis-Osake-Pankin 75
miljoonalla markalla 24. marraskuuta ostamassa STS-Pankki Oy:ssä on
7,5 miljardin talletukset ja yli miljardi pääomaa. Pankin
ongelmaluottojen määrä arvioidaan 2,2 miljardiksi ja ne siirretaan
valtion vakuusrahaston hoitoon, vuoden 1993 huhtikuussa
ongemaluottoja on löytynyt 3,4 miljardin edestä. Huhtikuun 8
ongelmat päätetään jättää vanhaan STS-Pankin ja vain terveet
osat yhdistetään KOP:iin. Sovitaan myös, että vakuusrahasto ottaa
vastuulleen 90 prosenttia luottotappioista ja KOP 10 prosenttia.
Huhtikuun 27.päivä sopimus vahvistetaan, ja STS-pankki saa nimen
Siltapankki Oy. Suomen ensimmäinen roskapankki on syntynyt
Lähdeaineisto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
